19.08.2014 - Kävelen, kävelen!

Sadekuuroja

Nolojen tilanteiden mies, mr Bean. Itse tunsin itseni noloksi naiseksi, kun keräilin rintaliivejäni pihalta naapurin miehen koikkaillessa lähistöllä. Olin käynyt pari tuntia aiemmin saunassa ja näköjään nakellut kamojani pitkin mäkeä. Myöhemmin palasin lenkiltä enkä ollut uskoa silmiäni. Mutta töppäilyihin tottuu enkä jaksa enää järkyttyä.

Aamu-uinti osui kohdalleen tänäänkin, ei sateesta tietoa. Syksyinen sää alkaa levittäytyä kaupungin ylle, hiljaa hiipien. Huomenna ehkä pitää ottaa taas hiukan enemmän vaatetta mukaan kuin tänä aamuna. Onpahan sitten mitä pudotella matkalla.

Olin hyvin ylpeä tämän päiväisestä saavutuksestani. Löysin itse kaupasta patterin kellooni, sellaisen pienen pyörylän. Petri neuvoi, mistä kaupasta sellaisen voisi löytää. Sieltä ruotsalaisesta, Olsson tai vastaava. En koskaan muista kyseistä nimeä. Istuin penkille ja asensin patterin itse, laitoin tiedot sisään, ajan ja kaiken. Tuntui mukavalle, kun osasin eikä ollut edes vaikeaa.

Tein taas muutaman pussukan, olen lukenut romaania ja Raamattua. Soitin ja sain jonkun rukouspuhelun, ystäväpuhelun ja velipuhelun. Yhden pihakukan istutin eri ruukkuun ohimennessäni. Samalla kun keräilin niitä vaatteitani.

Soitin korjaamoon. Auton vika on löytynyt. Tietenkään en muista mistä oli kyse, mutta sähkövika se on. Vielä ei tiedä, joutuuko auto isoon vai vähän pienempään remonttiin, mutta eiköhän siitä lähipäivinä kuulu. Yritän olla murehtimatta.

Tuntuu, että möhlin auton ostossa. Olin liian hätäinen. Mutta saman tien ajattelen, että näin elämän tulee mennäkin. Opimme tekemistämme ratkaisuista. Jos kaikki aina onnistuu, emme opi mitään uutta. Kun kaikki sen sijaan epäonnistuu, opimme, että emme ole oppineet mitään. Vai mitenhän tämä kaava menee?

Eräs rouva kertoi, että hänen pyörästään oli kuulunut pauke ja runko oli katkennut hänen ajaessaan. Hänellä oli tehoja enemmän kuin minulla. Minä sain vain polkusimen poikki. Vai onko se polkusin? Nyt tuntuvat sanatkin jo olevan kateissa.

Etelä-Suomessa oli kallio haljennut kovan helteen vuoksi. Ehkäpä pyörät paukkuvat hajalle samasta syystä?

Monia ajatuksia on tullut Raamatun äärellä. Herramme hoito on sekä sinun, hyvä lukijani, päällä kuten minunkin. Saamme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen tähden ja jatkaa matkaamme iloiten.