07.07.2014 - Kaikki joukolla - verta luovuttamaan!

Hellepäivä. Lisäsin pussilakanoita ikkunoihin kuumuutta karkottamaan

Lapsenlapsi lähti omaan kotiin isänsä kanssa. Mutta mummo ei jäänyt lehdelle soittelemaan, lähdin verta luovuttamaan. Sain tekstiviestin, että nyt olisi tarvetta ja aikataulu sopi minulle.

Soittelin äidin kanssa vuoroa odotellessani niin että missasin vuoroni. No, tulihan niitä uusia vuoroja, enkä joutunut odottamaan, sillä luovuttajia tuli tasaisesti, ei mitään ruuhkaa.

Iloitsin kovasti Saran kanssa olemisesta. Söimme joka kerta ulkona pihlajan varjossa puutarhapöydän ääressä. Löytöorvokkini, sininen ja valkoinen, kukoistavat pöydällä ja pihamme on kaikkineen hyvin viihtyisä.

Kun Jyrki ja Sara olivat Arin luona ja asioilla, minä leikkasin kuistilla yöpaitani matonkuteiksi. Muuten olisin käyttänyt sitä edelleen, sillä se oli suloisen pehmeä ja ihanan vilpoinen. Mutta riekaleina, joten jouti kuteiksi. Koetan virkata siitä maton tapaista, mutta eihän siitä toki tule kuin lautasen alunen, jos sitäkään, yhdestä paidasta.

Amekki tuli tekemään koekampauksen n:o 2 häitä ajatellen. Nyt syntyi uudenlainen kampaus, mutta kolmas kerta toden sanoo - vielä kerran kokeilemme yhtä ennen lopullista päätöstä.

Ei tämä kampaus mikään must-juttu ole sikäli, että kampaus olisi oltava ja sen olisi oltava jotain erityistä. Mutta 19.7. on viimeisen lapsemme hääpäivä ja samalla Arin ja minun 33.kihlapäivä, joten liekö liikaa pröystäilyä, jos nyt saisin kerrankin hiukseni vähän paremmin laitetuksi. Yleensähän väännän sen itse johonkin tämmiin, joskus Terhi on sen laittanut.

Kampauksen väliajalla joimme kahvia, sen loppuvaiheessa söimme jäätelöä. Kun kampaus oli valmis, luimme Paavalin ensimmäisen kirjeen Timoteukselle, sen kuusi lukua ja keskustelimme siitä, rukoilimmekin.

Alkaa väsyttää, on aika pistää pitkälleni ja katsoa Kyläsairaala tai ruveta lukemaan.

Siunausta helleviikkoon, arvoisa lukijani!