29.06.2014 - Petrin päivänä

Aurinkoinen varhaisaamu, keskipäivällä pilvistyvää. Joko tarkenisi ilman takkia taas?

Hyvää keskikesän päivää Kyyhkytuvasta!

"Jumalan siunaus on niin kuin sade. Se ei ole kotoisin alhaalta vaan ylhäältä. Se on aina sidoksissa Jumalan sanaan. Sana vapauttaa meidät syntiemme tuomiosta ja palauttaa meidät jo pyhässä kasteessa saamaamme armoon ja sen myötä eheään Jumala-suhteeseen, hänen rakkaiksi lapsikseen. Siunauksen sade tekee vanhat asiat tuoreiksi ja virvoittaa sielun."
-Jaakko Haavio, Jumala on rakkaus

Eilinen melonta oli hauskaa. Mekontapainen puettiin päälle, sen liepeet kiinnitettiin kanootin aukon reunoihin, etteivät jalat kastu. Mela kiinnitettiin kanoottiin narulla, ettei se katoa mereen mahdollisesti pudotessaan.

Aluksi toinen jalkani puutui, jännitin varmaan. Reidet samoin väsyivät, kun ei ollut selkänojaa. Vähitellen oloni tuntui varmemmalta ja meloimme porukan kanssa aika suojaisessa rannassa. Kävimme myös vähän kauempana, mutta se tuntui minusta vähän pelottavalta. En ole erityisen rohkea.

Melontakerhon mies sanoi, että olen varmaan ainakin soutanut aiemmin, kun kerroin, etten ole ennemmin melonut. Hänen mielestään minulta homma sujui ja sekös lisäsi itseluottamustani.

Melonnan jälkeen maistuivat eväät helteisellä seinustalla rannalla, veden ääressä tuuli kohtalaisesti. Muutama tuttu henkilö oli mukana.

Kävin uimassa paluumatkalla ja jututin nuorta paria hyvän tovin, toivotin tervetulleeksi Vaasaan. He olivat hiljakkoin muuttaneet tänne ja pitivät kaupungistamme.

Illan kuuntelin evankeliumijuhlien ohjelmaa netistä ja virkkasin. Erään opetuksen pari kohtaa jäi mieleeni paremmin kuin mikään muu, koska pastori käytti kansankieltä. Hän kertoi miehestä, joka pyysi Jeesusta auttamaan häntä perinnönjaossa. "Ukko puhui perinnöstä", kun Jeesus puhui juuri syvällisesti muista asioista. Ja myöhemmin mies piti Jeesusta jonkinlaisena "Puuha-Petenä".

Omintakeinen sanankäyttö jää mieleen. Poikkeaminen tavanomaisesta kiinnittää huomion. Mahdanko muistaa aina tuon perinnönjakoa vaativan "ukon"! Ei haittaa, vaikka niin kävisikin.

Tänä aamuna tein pitkän lenkin hiljaisessa kaupungissa. Kävin uimassa. Vesi oli raikasta, aamu kaunis. Muuan nuoripari hillui rannalla, lienevätkö olleet siellä koko yön, sillä aamu oli varhainen.

Kuuntelin taas messun evanekeliumijuhlista Lahdesta netin kautta. Viideltä menen luterilaiseen messuun, jossa saarnaa Otto Granlund. Hänet on vihitty papiksi kuukausi sitten Lähetyshiippakuntaan. Mielenkiintoista kuulla tätä nuorta miestä.

Siunattua pyhäpäivää, arvoisa lukijani!

jk. Monenalaisia ajatuksia on, ne vaan eivät ole vielä kirjoitusasuisia.