14.06.2014 - Kotipäivä

Aurinkoista, viileää. En käynyt pyykkitupaa kauempana.

Tänään oli minulle harvinainen sisäpäivä, kävin vain saunassa ja pyykkituvasa. Syynä kurja, flunssainen olo. Olen aikamoinen ruikuttaja, kun saan flunssan. Otan siitä irti kaiken surkeuden, mitä irti lähtee.

Kuuntelin Medialähetyspäiviltä ohjelmaa netistä, mutta sain äänen kuulumaan niin heikosti, että into lopahti. Raahasin sängyn lähemmäs konetta ja kuuntelin sen sijaan monta saarnaa Lähetyshiippakunnan sivuilta. Nukahdinkin välillä, ihanaa!

Kymmeneltä eilisiltana keksin, että sohva olisi paljon parempi ikkunan alla ja pöytä ikkunoiden välissä varjoisessa kohdassa. Samalla jouduin siivoamaan kuten tänäänkin hinattuani sängyn ja pölyjen paljastuessa sen takaa.

Nyt on taas maailman paras järjestys Kyyhkytuvassani. Kunnes keksin vielä paremman.

Saarnoista nappasin muutaman mannapalan. Vedenpaisumus on vertauskuva kasteesta. Saarnaaja selitti sen niin, että ymmärsin asian kirkkaasti.

Kuten vedenpaisumuksen aikana kaikki liha jäi veden alle, katosi, tuhoutui, samoin käy kasteessa. Itse asiassa vedenapaisumus on vain heikko varjokuva siitä, mitä kaikkea kasteeseen sisältyy. Kasteen kautta ihminen saa uuden elämän, hänen syntinsä on upotettu ja poissa iäksi. Koin armonväläyksen saarnaa kuunnellessani. Taisi olla Miika Vuolan helluntaisaarna.

Työtoverini auto oli jäänyt kaatuneen puun alle. Hän itse oli lähtenyt autosta viisi minuuttia aiemmin. Auto meni täysin lyttyyn. Jumalan varjelus oli tuon henkilön yllä. Jumala puhuu tavalla ja toisella, kunpa aina ymmärtäisimme hänen puhettaan.

Itselleni nämä flunssapäivät ovat surkeudessaan lepopäiviä, joita en muutoin osaa pitää. Tosin näinäkin päivinä touhuan sitten jotain kuten tänäänkin. Sain ommelluksi muutamia pussukoita. Tosi vääntöä oli, mutta totta kai mieli virkistyi, kun osasin vielä tehdä ja sain aikaiseksi.

Koska en ole lenkkeillyt yhtään eilen enkä tänään, olen vastaavasti syönyt kaksin verroin. Hyvä mieli, että sain sentään imuroiduksi. Sen verran edes tuli kuntoilua.

Jos Luoja suo, menen Arin kanssa huomenna viideksi luterilaiseen messuun Kirjastonkatu viiteen. Jospa yön aikana kuntoni kohenee lisää. Laitan taas pilkotun sipulin sukkaan naamani eteen yöksi. Yöpaitani haisee sipulille ennestään, joten tehoja luulisi löytyvän.

Terhi on liitokiekkoa pelaamassa Amsterdamissa loppuviikon, tulee huomenna. Tero ja Karoliina pelaavat sitä myös ja Jyrki perheensä kanssa juoksee. Jopa Sara, joka täyttää neljä vuotta huomenna, aikoo taas osallistua lasten maratonille syksyllä.

Petrille yritin ehdottaa urheilulajiksi geokätköilyä, kun mielestäni keksin hänelle sopivan lajin. Hän ei viitsinyt kuulemma ilmaista, mitä asiasta ajatteli, joten luulen, että ei tärpännyt.

Itselleni kävely on sitä mukavinta uimisen lisäksi. Nyt yritän vaan pysytellä aloillani, kunnes flunssa on tiessään.

Onnellisia kesäpäiviä sinulle, arvoisa lukijani!

jk. Sopivasti saan palautetta silloin, kun kirjoitteluni alkaa itsestäni tuntua turhanaikaiselta. Kiitos palautteen antajille!