Kategoriat: Ajankohtaista

Sateista

Onpa taas vuosilomapäivä tarpeellisessa kohdassa!

Tänä aamuna sain käydyksi verikokeissa, joilla tarkistetaan kolesterolia ja kilpirauhasen tilannetta. Yhteiskuntamme pitää huolta jäsenistään, vaikka epäkohtia on.

Oikeastaan hyvä, että sataa, niin saan lorvia sisällä. Tosin en ole paljon ehtinyt lorvia, sillä ruokaa on laitettava ja asioilla käytävä. Hiukan olen sohvalla kuitenkin Provencen erään pikkukylän elämästä lukenut.

Unohdin maanantain töitä luetellessani kertoa, että kävinhän minä Arin luonakin. Miten sen unohdin. Ehkä siksi, että sairaala ei ole mikään lystipaikka, jossa käylähtelisi ilokseen, kun omainen makaa siellä puhumattomana 11. vuottaan.

Eilen soitin Saulizille, kun hän oli veljensä luona. Ari oli tuolissaan ja voi hyvin. Onhan tämä mystistä, että mies on kuumeeton ja hengittelee hyvin edelleen. Kun Ari siirtyi nykyiselle osastolle nelisen vuotta sitten, lääkäri kyseli, kauanko arvelen Arin elävän. Ja "tuo limaisuushan se hänet hautaan vie".

Aika näyttää, mikä ja kuka kenetkin mihin vie, mutta Ari pärjää aika mukavasti. Tosin laskin, että tuolla paranemisvauhdilla hän lienee parisataavuotias ennen tokenemistaan.

Tänään on näin, huomisen tietää yksin Herra ja hänellä on kaikki valta ja hyvä suunnitelma.

Otin jälleen käteeni Elisabeth Elliotin kirjan Jumala johdattaa. Löydän saman ajatuksen, jonka olen elänyt todeksi:

"Kristitty - - tulee kysymään Jumalan tahtoa, eikä hänellä viime kädessä sen jälkeen ole vaihtoehtoja. Kun Jumalan tahdon saa tietää, on toimittava sen mukaan. JOKA TIETÄÄ, MITÄ ON TEHTÄVÄ, MUTTA EI TEE, SE SYYLLISTYY SYNTIIN.-Luuk 24:25

"Meidän rukouksemme tulee pohjautua luottamukseen: minä luotan Häneen. Tämä edellyttää luopumista. Emme sano enää: "Jos luotan häneen, hän antaa minulle sitä ja sitä." Me sanomme: "Minä luotan häneen. Annan hänen antaa minulle ja ottaa minulta mitä ikinä hän haluaa." s. 14,15.

Tähän minunkin on tyytyminen, kun haluaisin saada työtä heinäkuun jälkeen, kun työsuhteeni kirjastossa päättyy. On lama, työntekijöitä ei saa palkata, sijaisia ei saa palkata. Työtä on, rahoittajaa ei.

On turvallista elää Jumalan lapsena, sillä Isäni hallitsee kaikkea minuun liittyvää. Vaikka hermoilen, pelkään ja mitä milloinkin tunnen, se ei muuta asemaani Isäni lapsena. Hän auttaa ja johdattaa. Luottamukseni häneen ei raukea tyhjiin, tämä Tie on vaeltamisen arvoinen, sillä Tien päässä on edellä kulkenut Tie, Totuus ja Elämä itse.

Nyt kaupoille naapurin kanssa. Voi hyvin, arvoisa lukijani!

jk. Löysin hienon hatun Keskiäkäisten naisten tapahtumaan Mielenterveysviikolle!

jk. Illalla tulee pojan perhe ja huomenna rynnistämme koko sakki veljeni syntymäpäiville!