Kategoriat: Ajankohtaista

Kuuden maissa alkoi sadella. Taidanpa mennä autolla töihin.

Selätin flunssaa eilisen päivän. Keitin pannullisen teetä töissä ja join sitä hunajan kanssa koko aamupäivän. Kotona jatkoin jyväpusseja lämmittämällä ja lötkistelemällä.

En olisi halunnut lötkistellä, mutta kun en juuri muutakaan jaksanut. Tai no, tiskasin ja kudoin sukkaa, ompelin yhtä uutta tekelettä ja kuuntelin radiota.

Sitä ennen olin Arin luona töiden jälkeen. Eli täysi päivähän se oli.

Työpäivä meni mahdollisimman hyvin. Olen tosi onnellinen ja kiitollinen työstäni! Pari asiakasta halusi kirjan, jota meillä ei ollut. Minäpä vaan tarkistin koneelta, missä kirjastossa se on vapaana ja soitin ja tilasin kirjan meille! Muina miehinä, tuosta vaan (jääköön ekstra-touhotus kertomatta, eikä sitä paljon ollutkaan tällä kertaa).

Huomasin, että ei kovin monta viikkoa ole aikaa tarjota joulun ajan kirjoja asiakkaille. Raivasin tilaa kyseisille opuksille, jotka olivat varastossa. Rättiä heiluttaen tein tilaa, homma hoitui ja asiakkaille tuli uutta tutkittavaa.

Kävi paljon väkeä. Vivaldin Vuodenajat soivat taustalla hiljaa. Minusta tuntuu, että se rauhoittaa ainakin asiaomaisen olotilaa ja eräs asiakas huudahtikin: ihanaa musiikkia, olen kuunnellut koko päivän rämpytystä!

Osastokierrolla vain pari kirjaa putosi kärrystä, ei sentään koko kärryllinen. Tällä kertaa en myöskään ajellut hissillä sataa kierrosta kuten viimeksi, kun epäilin, että joku tärkeä paikka jää käymättä.

Odotan ilolla työtoverini paluuta yhteiselle työmaalle, toivottavasti perjantaina. Hän saa tarkistaa, olenko toiminut kuten hyvä on. Onhan pitkäaikainen työntekijä sentään ammattilainen verrattuna meikäläiseen amatööriin.

Tänä aamuna olen virkeämpi kuin eilen. Sitä paitsi odotan lomaa! Vietän koko pitkän torstaipäivän vuosilomaillen kuten kuka työntekijä tahansa. Juhlin sitä käymällä pankissa keskustelemassa kuten sieltä aina toisinaan toivotaan. Epäilevät varmaan asiakkaan säilyttävän suuria varojaan toisissa pankeissa, kun niitä ei heidän tileillään näy.

Paras onkin vaan keräillä taivaan pankkiin. Paikallisissa pankeissa eivät korot kasva ja yhtäkkiä voitkin huomata olevasi aivan eri pankin asiakas kuin alunperin.

Taivaallinen Pankkiiri sen sijaan pitää visusti kiinni omasta asiakkaastaan ja toivoo tämän vierailevan joka päivä pankissaan. Heti aamutuimaan ja viimeksi vielä ennen unen tuloa. Jopa unessa hän saattaa antaa tiedotuksia.

Tuo Pankkiiri selostaa päivittäisessä Raportissaan kunkin päivän tuulet ja myrskyt sikäli kuin seuraamme tiedotuksia. Eivät jää säätilat tietämättömiin Taivaan Pankin asiakkaalta.

Sitä paitsi Pankkiiri itse maksaa palkan päivittäin ja antaa juuri sopivat annokset joka lajia. Pelkkää mesileipää ei tarjoilla. Välillä on niin ytyä purtavaa, että hiki tirskuu joka solusta.

Moni Ajankohtaista lukeva ystävä, sinä arvoisa lukijani kenties myös, saatat olla kovissa myrskyissä. Ehkä et jaksa lukea Pankkiirimme päivän säätiedotusta. Kenties epäilet, että sinut on jätetty kartan ulkopuolelle. Ainakin siinä kohden, kun Kartta kertoo lupauksista, että pysyt pinnalla, loppuun asti.

Tiedät, että Pankiirin Poika on sukeltanut niin syvälle, että Hän tavoittaa sinut kyllä, jos putoat mereen. Mutta epäilet etkä jaksa luottaa. Senpä takia rohkaisen sinua muutamalla vahvalla sanalla, jotka eivät ole minun sanojani, vaan Pankkiirin palvelijat ovat puhuneet, myös minua rohkaistakseen.

"Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin..." -Ps 71:20

"Jumala antaa meidän ymmärtää ahdistuksen ja onnettomuuden tarkoituksen. Kun Hän opettaa meille tätä, niin joskus meidän on laskeuduttava "maan alimpiin paikkoihin" ja kuljettava maanalaisissa tunneleissa kuin kuolleitten valtakunnassa.

"Mutta milloinkaan, hetkeksikään, yhteytemme Jumalan kanssa ei ole katkeava. Ja syvyyksistä Hän tuo meidät jälleen ulos ja "virvoittaa meidät henkiin".

"Älä milloinkaan epäile Jumalaa!
Älä milloinkaan sano, että Hän on sinut hyljännyt ja unohtanut!
Älä koskaan kuvittele, ettei hän olisi osaaottavainen.
Hän virvoittaa jälleen.- -

"Ole luja, sillä työsi ei ole turhaa. Jumala lohduttaa sinua.- -"
-Virtoja erämaassa, Cowman

Ole siunattu, arvoisa lukijani. Herra olkoon sinun kanssasi!

jk. Kirjoitan myös Kiitos-blogiin Lutherin rohkaisevaa puhetta päivälle.

Kuva vuodelta 2006, seitsemän vuoden takaa, entisessä kodissani.