Kategoriat: Ajankohtaista

Kaunis kaupunkimme, Onkilahden rannasta, Palosaaren puolelta

Kesäistä!

Lauluhetki Tammikartanossa, parikymmentä ihmistä. Lauloin Karjalan kunnaista, koska paikalla oli karjalainen pappa. Olimme liikuttuneita molemmat, muista en tiedä.

Lauloin myös Miks` leivo lennät Suomehen ja yhdessä lauloimme hengellisiä lauluja. Kerroin myös uskon perusteet: Jeesuksen ristin tähden me pääsemme Jumalan luo.

Arin tilanne parempi, mutta kovasti hän yski, sai yskänkohtauksia, jotka jatkuivat jatkumistaan. Lisäsin vettä ufoxiin.

Illalla kokoonnuimme viiden naisen tiiminä rukoilemaan raamatunkääntäjien puolesta. Joukossammekin oli yksi heistä, joten sitä parempi, kun saimme muistaa häntä erityisesti.

Ja hyväksi lopuksi lähdin kävelylenkille, mittari ranteessa tietysti. Tero soitti, joten kävelin huomaamattani aika pitkälle. Sieltä Onkilahden rannalta nuo ihanat kuvat kymmeneltä keväisenä iltana.

Kävellessäni Onkilahden rantaa, kuulin yllättäen kovaa itkua. Puiden takana sijaitsee hautausmaa. Huivipäinen nainen itki vollaamalla, kuten lapsena sanottiin, jos joku itki estottomasti purkaen suurta surua ja tuskaa.

Jos välissä ei olisi ollut suon tapaista maastoa, olisin kenties mennyt naisen luo. Nyt tyydyin rukoilemaan hänen puolestaan. Herra lohduttakoon häntä hänen surussaan ja kärsimyksessään.

Ihmiset lenkkeilivät piuhat korvissa kymmenen metrin päässä ihmisestä, joka oli surua täynnä. Toisella hautajaiset, toisella häät; niin se elämä kulkee, kuten laulussakin sanotaan tuon tapaisesti.

Siirryn lukemapuolelle, Raamattua haluan lukea vielä illan päätteeksi. Kerron myöhemmin lisää Kriisikirjasta - siellä oli kohti käyvää juttua!

Hyvää yötä, Jeesus myötä, hyvä lukijani!

jk. Huomenna toivon saavani Piken vieraakseni!

Kaksi lintusta siellä omalla autiolla saarellaan!