30.11.2012 - Hyvää syntymäpäivää, kaikki päivänsankarit, kuten Rosina ja sen kaveri!

Lunta kaunailee!

Mukava päivä tänään. Äitini villatakki roikkui 53 vuotta sitten Nivalan sairaalan käytävän naulakossa. Siitä tuleva kummitätini tiesi hoitajana käytävää kävellessään, että siskonsa on synnyttämässä.

Minulla oli valmiiksi vajaa kaksivuotias isoveli, ja kun olin neljän vuoden, sain pikkuveljen ja vuoden päästä vielä toisen. Siinä oppi tyttö tappelemaan, jos ei muuta.

Aioin mennä synttärikahville läheiseen S-marketiin sekä Kristilliseen kirjakauppaan, joissa on sopivasti synttäreitäni ajatellen kahvitarjoilu tänään. Mutta enpäs menekään.

Jo illalla sydämeni alle pisti yskiessäni ja vähän muulloinkin. Pikkuista viluakin on silloin, kun ei ole hiki. No, tällä hetkellä voin ihan hyvin, ei vilua eikä hikeä pukkaa. Katsoin jo netistä sydänlihastulehduksen oireet, mutta arvelisin, että kyse on sentään kovasta yskimisestä johtuvasta kylkiluiden rasituksesta.

Kävin naulaamassa saunan ja pesutuvan oveen ovikranssit, omat tekemäni, vaikka eivät ne kovin häävejä ole. Ehkä kumminkin paremmat kuin ei mitään.
Puin vankasti ylleni.

Eilen olin pari tuntia myyjäispöytää pitämässä, mutta myynti oli heikkoa. Vein ison läjän tavaraa seurakuntamme Lähetyssoppeen, kun palasin sieltä. Jospa niille löytyisi siellä ostaja ja lähetys saisi tukea.

Olin Arin kanssa messussa eilen Tammikartanossa. Hän voi tavanomaisesti. Leikkasin hänen tukkansa, joka oli taas villiintynyt. Ari halusi jäädä vielä aulaan istumaan, kun lähdin kotiin.

Tänä aamuna sytytin monta kynttilää kotiani valaisemaan. Olen hyvin onnellinen kodista ja ihanista naapureista. Vastapäisessä ikkunassa on turvallinen näkymä joka aamu: jalkalampussa palaa valo ja eläkeläisnaapurin sanomalehti näkyy sen valossa. Kotoista, leppoisaa.

Iltaisin, kun menen nukkumaan, kuuluu yläkerrasta hiljaisia ääniä. Sielläkin asuu eläkeläispariskunta. En onneksi erota mitään sanoja, mutta kuulen rauhallista, mukavaa, turvallista, leppoisaa juttelun ääntä. Ei tappelua, ei rellestämistä.

Nyt odotan naapurin lapsia tekemään koirapalapeliä kanssani, lupasivat tulla. Yksin tuntuisi tyhmälle koota lasten 150 palaista peliä, mutta lasten kanssa se on pelkästään mukavaa ja kotoista.

Olen bongannut yleisradion kanavalta Riston palstan, vai mikä se lienee. Hän on koonnut klassista musiikkia, kertoo siitä jotain. Tänä aamuna siellä soi adventin ajan koraaleja ja kantaatteja.

Radio deitä kuuntelen 7-8 välillä aamuisin mieluiten ja illalla klo 21. Muuten en jaksa kuunnella kovin mainoksia, ja niitä sieltä tulee aika runsaasti, vaikka ymmärrän tietysti miksi.

Illalla vietämme äiti-tytär -iltaa Terhin kanssa. Tarkoitukseni oli mennä heille Karhulaan, mutta tilastani johtuen Terhi tuleekin tänne. Illasta tulee varmasti mukava.

Päivän Tunnussanat ovat minulle sopivia tänään:

"Herraa minä ylistän koko elämäni ajan, laulan Jumalalle niin kauan kuin elän." Ps 104:33.
"Herra pelastaa minut kaikesta pahasta ja vie minut turvaan taivaalliseen valtakuntaansa. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti." 2 Tim 4:18.

Toivotan sinulle runsasta Jumalan siunausta huomenna alkavaan joulukuuhun, arvoisa lukijani: ei stressata!