30.09.2012 - Janoiselle lahjaksi vettä elämän veden lähteestä!

Sadepäivä, päivemmällä pilvipoutaa. Yöpakkasia ei ole vielä esiintynyt. Merivesi n.10 asteista. Otsikko Ilm 21. luvusta.

En ehtinyt kirjoittaa eilen, enkä lopulta jaksanut, sillä luin Vettä elefanteille -kirjan loppuun. Erikoinen kirja kaikkineen, päähenkilö oli vilpitön ja hyväsydäminen; hänen puolellaan lukija oli mielellään. Keljut tyypit saivat ansionsa mukaan.

Kaksi viikkoa olen kerännyt voimia ja rukoillut viisautta erään valituksen kirjoittamiseen. Sitten kun siihen ryhdyin, ei siinä kauan nokka tuhissut. Voi tosin olla, että joudun muuttelemaan sitä, mutta olen päässyt sentään alkuun. Terhi tarkistaa tekstin ja on minun se luetettava vielä muutamalla muullakin ennen kuin voin lähettää sen eteenpäin.

Tekemättömät työt ovat kaikista raskaimpia.

Olin kirkossa aamulla. Lasten messu, enkelten päivä. Lapset ovat liikuttavia aitoudessaan. Minusta on mukavaa, kun lapset pyörähtelevät lattialla, mutta vanhemmat ja isovanhemmat hyssyttelevät lapset nopeasti liikkumattomiksi, eikä lapsilla ole enää kivaa. Joku voi oikeasti paheksua kaikkia muita liikkeitä paitsi suun aukomista laulaessa ja seisomista oikeissa kohdissa.

Ei ihme, jos eivät lapset halua kirkkoon, mutta onhan heidän sinne pääsynsä muutenkin täysin vanhemmista kiinni. Monia äitejä oli kirkossa, jopa kolmen pienen lapsen kanssa. Oli vanhempia lapsineen, mutta eipä tainnut olla yhtään isää lapsen kanssa, vaikka heistä on kirjoitettu laulukin. Isovanhempia oli aika monia, minäkin, mutta ilman lapsia.

Viime viikon terapia oli jälleen tarpeellinen. Tunnen sisimpäni kuin varastoksi, josta on kaikki hyllyt irti. Seinillä on kyllä nauloja ja koukkuja vaikka kuinka paljon, mutta tavarat hyllyineen lojuvat lattialla. En tiedä, mihin ne pitäisi sijoittaa. Kaaoshan siellä on, ja jostain pitäisi aloittaa. Perusteellinen remontti taitaa olla paikallaan.

Sain lisäläksyjä itsekseni tehtäväksi ja käsittelemme niitä ensi kerralla. Aiemmalla kerralla terapeutti luki minulle mielenkiintoisen kertomuksen:

Kuvittele olevasi bussinkuljettaja, jolla on auto täynnä epämääräistä, uhkaavaa porukkaa kettinkeineen, niitteineen ja mustine nahkavaatteineen. Tyypit lähestyvät sinua ja alkavat määräillä, mihin sinun on ajettava.

Koska pelkäät heitä, teet sopimuksen heidän kanssaan: jos tyypit pysyvät auton takaosassa, niin ettei sinun tarvitse nähdä heitä, ajat sinne, mihin he haluavat, vaikka itse haluaisitkin ajaa toista tietä.

Nuo tyypit ovat omia ajatuksiasi.

Hetken kuluttua tiedät, mihin porukka haluaa sinun ajavan. On ihan sama, ovatko he auton perällä vai eivät. Sinähän tiedät, mitä he tahtovat, ja koska olet tehnyt sopimuksen - et halua nähdä heitä - niin ajat, minne tiedät heidän tahtovan.

Raamattu sanoo: "Vapauteen Kristus vapautti teidät. Älkää olko ihmisten orjia."

Mutta minä poloinenhan olen täysiaikainen orja! Teen koko ajan ratkaisuja sen mukaan, mitä ajattelen kenenkin tahtovan. Lopulta orjapiiskuri olen minä itse. Ihmiset, joiden luulen vaativan minulta mielettömyyksiin asti kaikenlaista, eivät välttämättä odota minulta yhtään mitään. Ihmettelevät vaan kiitämistäni. (huokaus, syvä sellainen!)

On pysähtymisen aika. Sisäinen orjuuttaja on otettava puhutteluun ja pidettävä sille kunnon opetussarja, johon taitaa mennä loppuelämä.

Kristityn vaellus -kirjassa Kristitty kulkee taivasta kohti ja polun varrella on inhottavia petoja, jotka näyttävät purevan ja syövän Kristityn, jos hän jatkaa matkaansa. Onneksi Kristitty huomaa, että petojen kahleet ulottuvat vain polun reunalle. Ne eivät yllä puremaan Kristittyä, jos hän kulkee Tiellä.

Pelko ja kauhu valtaavat ihmisparan kovin helposti ja ne ajavat meitä joko lamaannukseen tai pakoon. Minä kuulun joukkoon, joka lisää vauhtia eikä pysähdy ennen kuin jalat menevät solmuun.

Näine ajatuksineni keitän iltapäiväkahvit ja nautin ne iloiten vapaudesta, jonka Jeesus Kristus on minulle ostanut ristillä. Päivä on täydellinen!
Olkoon se sellainen myös sinulle, arvoisa lukijani!

jk. Olin eilen Arin luona; hän voi edelleen hyvin ja olen siitä hyvin kiitollinen Jumalalle.