Kategoriat: Ajankohtaista

Mitä ihanin syyssää!

Terveisiä puolukkametsästä! Siellä päivä hurahti aikomattani. Naapuri pyysi mukaansa ja minähän lähdin. Hyvä oli reissu, riehuin hullun lailla, ja mikä oli riehuessa, kun mättäät pullistelivat kypsiä marjoja!

Voisin ottaa rauhallisemminkin asiat, jos nimittäin osaisin ja pystyisin. Mutta olen kasvun tiellä, niin haluan uskoa.

Tänään tunnustin itselleni jotain:
Minun on tehtävä kaikki mitä teen, paremmin kuin muut. Nolo myöntää. Se ei johdu siitä, että kuvittelisin olevani parempi, vaan siitä, että en tunne olevani yhtä hyvä kuin muut.

Kun sitten esimerkiksi poimin enemmän kuin joku toinen, pääsen loppukilpailuun. Minulle kenties annetaan olemisen oikeus. Minua ei hylätä. Aivan varmahan en tietysti voi olla, mutta on toiveita, että saan kuulua porukkaan.

Marjareissun jälkeen saunavaraus oli sopivasti neljältä. Olin kohtalaisen puhki.

Illalla oli meidän kypsien naisten raamattupiiri luonani, viisi naista lisäkseni. Naiset lähtivät.

Herra olkoon sinun kanssasi, arvoisa lukijani!