Kategoriat: Muu kirjoitus

-Eila Kurkela: Sinun kanssasi. RV-kirjat, 1990.

"- - Raamattu puhuu voimakasta kieltä myös sen kaltaisesta kuolemasta, jota ei suinkaan aina koeta ajallisen elämän päättymisenä ja ruumiin tuhona.

"Meidän mielessämme ja tahdossamme käydään päivittäin sotaa, ajoittain hyvinkin tuskallista taistelua. Ja Jumala sallii kohdallamme myös välikappaleita, joiden tarkoituksena on jouduttaa näitä kivuliaita toimenpiteitä: kuolettamista aina kuolemaan asti.

"- - Eivätkä kaikki suinkaan nouse sotimaan. Eivät kaikki julista tuskaansa julki. Henkiset voimavarat eivät riitä siihen. Moni hauras sielu on hiljaa vammautunut jaksamatta puolustautua. Tai edes haluamatta sitä.

"Joidenkin kärsimysten keskellä voi vain aavistella, mitä onkaan heille merkinnyt uskonsa säilyttäminen. Se, että koetun taakan, kärsimyksen ja usein kuolettavan yksinäisyyden keskellä on jaksettu jättää asiat sen Herran käsiin, joka "tekee oikeutta."

"Ja vielä enemmän on jaksettu nöyrtyä, tyyntyä ja säilyttää kaikkien sielusta nousevien katkerien huurujen velloessa uskon ote Jumalaan. Ja vieläkin enemmän: kasvaa siinä sisäisesti kirkastuen, pysyen uskollisena aina kuolemaan asti.

"Yleensä ihmiset ihailevat niitä, jotka osaavat taistella, puolustautua, iskeä takaisin. Vaikeneminen on kuitenkin monin verroin vaikeampaa. Vaikeneminen on kuoleman polkua, hyvin yksinäistä polkua.

"Vaikeneminen panee uskollisuuden lujalle koetukselle, usein suuremmalle kuin toiminta. Sillä vaikeinta ei ole suinkaan silloin, kun kaikki sinua tarvitsevat. Monin verroin vaikeampaa on, kun kukaan ei tarvitse, ei muista eikä huomaa.

"Tämä kuoleman tie, lähimmäisiltä usein melko tarkoin salattu, vaatii yli-inhimillistä kestokykyä. Mutta - "siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee," 1 Piet 2:21,23.

"Sinulle, joka kenties tänään olet kokemassa kuolemisen hiljaista tapahtumaa, seurakunnan Herralla on kuitenkin ihmeellinen tervehdys: "Ole uskollinen - ole sitä kuolemaan asti!"

"Hänen valppaat silmänsä ovat tarkkailleet jo kauan ahjosi kuumuutta, Hän on nähnyt sinun epäröimisesi, masennukseksi, oman mitättömyytesi tappavat tunteet ja salaisen kiusauksen: jättää sikseen, luopua, vetäytyä pois.

"Kenties olet samanaikaisesti nähnyt ympärilläsi monia helpon voiton tavoittelijoita, joille kaikki keinot ovat olleet sallittuja.

"Mutta, jos vanhurskas Jumala on suonut sinulle mahdollisuuden tulla osalliseksi "jostain paremmasta", ole uskollinen! Jos "jalo voitto" kangastelee sielusi silmien edessä: ole uskollinen, ole sitä kuolemaan asti.

"Sen tien päässä odottaa Elämän kruunu. Ja sitä kruunua ei kerran tarvitse hävetä."