25.08.2012 - Usko ja luota vaan!

Ihan hieno päivä tänäänkin. Merivesi noin 17,5 asteista.

"Jumalan kädet kantaa
usko ja luota vaan
usko ja luota vaan!"

Näillä sanoilla Jumala rohkaisi tänä aamuna, kun hetken kuuntelin radio deistä musiikkia aamulla. En mielestäni ollut sen kummemmin erityisen rohkaisun tarpeessa, mutta lisä ei ole pahitteeksi silloin, kun Jumala sen tekee!

Kyllä minä luotankin Jumalaan. Kiitän Häntä näystä, jonka hän antoi noin kuukausi sitten ja joka valaa minuun enenevää luottamusta Jumalan uskollisuuteen.

Näyssä oli valkoinen aitaus, siinä kultainen portti. Aita oli sellainen kuin pihojen ympärillä tapaa olla, ei mikään taivasportti muureineen. Jeesus seisoi portin sisäpuolella. Tiesin, että Ari on sisäpuolella, vaikka en nähnyt häntä ja tietysti minä olin tunkemassa samaan paikkaan.

Mutta Jeesus hymyili ystävällisesti minulle ja piti kättä seis-asennossa. Hän ikään kuin sanoi, että minä pidän Arista huolen, sinun ei tarvitse eikä pidä tulla tänne.

Aitaus voisi kuvata hoitamista, huolehtimista, sillä päiväkoti-ihmisenä ulkoilutin lapsia juuri tuollaisissa pihoissa. Nyt Jeesus oli asettunut hoitajaksi eikä minua tarvittu siellä. Halleluja!

Olen saanut monta vahvistusta siitä, että minun ei tarvitse murehtia Aria. Sitähän minä teen ja se kuluttaa ja syö minua. Tunnen helpotusta, että minun tarvitsee nyt huolehtia vain itsestäni. Helpommin sanottu kuin tehty!

En käynyt sairaalassa tänään(kään). Soitin ja pyysin hoitajaa kertomaan terveiset Arille, että en jaksa tulla tänään. Kun en jaksa, niin en jaksa.

Useilla syöpäpotilailla tulee hoitojen takia oksettava olo sairaalan hajusta. Hajut muistuttavat niistä myrkyistä, jotka ovat aiheuttaneet pahan olon ja oksetuksen.

Olen ravannut nyt yhdeksän vuotta sairaalassa eivätkä nämä vuodet ole olleet leikkikehässä vietettyä aikaa. Toivon, etten saa oksetusreaktiota. Haluaisin saada Arin pois kehän sisältä ulkopuolelle, mutta asia ei ole minun ottamisessani.

Kävin uimassa tänään ja rukoilin, että muistaisin joka päivä sen suloisen tunteen, mikä tulee uimisesta ja millainen on uimisen jälkitila. Se pitää kokea, että sen tietää!

Hain kaupasta pari metriä muovia pussukoita varten. Ompeleminen on minulle täyttä terapiaa edelleen: sitä paitsi työ käy koko ajan helpommin, kun opin uusia niksejä. Harvemmin neulat katkeavat, purkaa ei tarvitse kovin usein. Kauniita kuvioita ja värejä ihailen ja tulen hoidetuksi niitä katselemalla.

Luin kirjan tänään. Toisenkin luin, mutta jätin siitä keskikohdan väliin. Alkoi ärsyttää, kun yksi liero alkoi liehitellä viatonta tyttörukkaa. Siirryin suoraan loppuosuuteen, jossa totinen ja uskollinen rakastaja tunnusti viimein rakkautensa tyttöön. Hän ei tahtonut uskaltaa tehdä sitä, koska tyttö oli rikas, josta syystä edellä mainitty viekoitteli tyttöä itselleen katalin aikein.

Lopuksi eräs kirkkoraamattumme käännösvirhe:

"Ps 122:6:n uusi käännös on "Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat." Englantilainen K.J:n käännös kuuluu: Präy for the peace of Jerusalem, they shall prosper that love thee = Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille, ne tulevat menestymään, jotka sinua rakastavat."

Saarnivaara selvittää tekstissään alkukielen kiemuroita, joiden pohjalta hän toteaa, että englantilaisen käännöksen mukainen teksti on oikea.
-U.Saarnivaara; Onko Jumala todella sanonut?
(Danilo Valla, Vuosikirja 2012)

Siunatkaamme siis Israelia, Jumalan omaisuuskansaa. Ei sen takia, että se olisi parempi kansa kuin jokin muu, vaan sen takia, että se on Jumalan valittu kansa, Jumalan silmäterä, Hänen aivoituksensa mukaan, jota meidän on turha yrittää selittää pois.

On asioita, joita ei pidä kyseenalaistaa ja alkaa viisastella - ainoastaan totella: Israelin siunaaminen on yksi niistä asioista.

Toinen on se, että Jumalan sana on kokonaan totuus, ymmärsimmepä me sitä tai emme.

Ole siunattu, arvoisa lukijani!