Kategoriat: Ajankohtaista

Horsma on kaunis katsella, vaikka sitä roskakukkana pidetäänkin.

Hellesää taitaa tulla viimeinkin. Otsikko Danilon kirjasta päivän tekstistä, Mk 2:17.

Onpa ollut onnellinen päivä, eikä se ole vielä edes lopussa!

Heräsin kuudelta hyvin nukutun yön jälkeen. Sain itseni kammettua nukkumaan hyvissä ajoin ennen puolta yötä ja jopa nukuin aika pian. Aamutoimien, kokojyvävehnänallepuuron ja parin kahvikupillisen jälkeen lähdin uimaan. Tapasin muutaman mukavan naisen ja vaihdoimme ystävällisiä, rohkaisevia kuulumisia.

Meri oli aivan tyyni, mikä on ollut aika harvinaista tänä kesänä. Kelluin, kiitin ja nautin! Voisin mennä uudestaankin nyt illalla, mutta en oikein ennätä enää.

Uimasta ajelin suoraan luottokampaajalleni. Tukanpesu, leikkuu ja föönaus. Olo muuttui kerta heitolla naisellisemmaksi. Hiuksille ei tehne kovin hyvää, että uitan niitä joka päivä merivedessä. Ja johan ne alkoivat sojottaakin joka suuntaan eli oli aika näyttää niille saksia.

"Punapukuisen naisen" seurassa söin lounasta sohvallani, soitin äidilleni ja lähdin ystäviä tapaamaan. Menimme Amekin luo; Tarzan, Estonia ja minä. Tarkoituksemme oli vallata Amekin kellarikomerot. Tai siis tutkia, mitä ne ovat vuosikymmenten aikana nielaisseet sisuksiinsa.

Aluksi vahvistimme itseämme parilla (minä kolmella) isolla kupposella kahvia ja leivoksia. Puhuimme vakavia ja väliin vähän pehmoisiakin, rukoilimme. Sitten olimme valmiit syöksymään kellariin pussit kourassamme.

Teimme uskomattomia löytöjä. Itse hinasin kotiin:
-uuden keltakuvioisen peiton tuvan sohvalle.
-valkoista pitsiesiliinaa tarvitsen, jos minua pyydetään auttamaan keittiöhommissa juhlissa
-tupaan kuljetin pienen puisen pöydän kirjapinoilleni
-viisi paria isoja, kauniita kahvikuppeja päätyi tiskaamisen kautta kaappiini.
-kassillinen vanhoja kasetteja odottaa virkkaajaa. Mitähän saan niistä luoduksi?

Meitä oli neljän naisen karavaani, kun talutimme pyöriämme kilometrin verran kotiin; Amekin piti saatella pyöränsä kanssa, sillä juhtamme eivät vetäneet kaikkea. Ajaa emme voineet, koska tavaraa oli ankarasti. Oli kirpputorille menevää, jakkara kyseisessä paikassa istumista varten, rautaisia henkareita amppelin tekemiseen.

Amek oli tyytyväinen, kun komerot hiukan vaillenivat. Me muut olimme tyytyväisiä uusista tavaroistamme. Kenelläkään ei kulunut yhtään rahaa, paitsi Amekilla meidän tarjoiluumme, joka oli runsas ja nautinnollinen!

Kipaisen saunaan, ja huomenna on jälleen uudet metkut mielessä, joten luultavasti en ehdi kirjoittaa ennen ylihuomista. Mutta perästä kuuluu, arvoisa lukijani!

"Meidän tulee lukea Raamattua säännöllisesti
ja säännönmukaisesti,
ei vain omien mieltymystemme mukaan."
- Danilo Valla

Herkuttelimme ystävien kanssa perusteellisesti!