18.07.2012 - Niin kuin on päiväsi, niin on myös voimasi!

Kesäistä. Otin vähän aurinkoa uimareissullani.

Saran kasvot loistivat, kun mummon naama ilmestyi auton ikkunaan. Mummon naama vasta häikäisikin, se on varma!

Tänä aamuna onnistuin nukkumaan vähän pitempään, kun siirryin tuvan sohvalle kuudelta herättyäni. Venyin jopa yhdeksään ja se teki hyvää. Uneni on ollut syvää, mutta sitä on kertynyt liian vähän.

Tarkoitukseni oli leipoa kauraleipää, mutta koska minulla ei ollut kauranleseitä, leivästä tulikin leseleipää. Ja nyt vasta huomaan, etten muistanut laittaa kaurahiutaleita lainkaan, kuten ohjeeseen kuuluu. Sen sijaan laitoin hujauksen siemeniä ja vehnäjauhojen asemesta hiivaleipäjauhoja.

Mummon ilo oli suuri, kun Saralle maistui tekemäni leipä, kuten muillekin. Huomisaamuna leivomme yhdessä, Sara ja minä, pullaa.

Löysin lapsen leikkiin lääkärin kuuntelulaitteen jostain kirpparilta taannoin. Minun tehtäväkseni jäi tänä iltana pitää nukkea, nallea ynnä noin kymmentä muuta otusta, kun Sara-lääkäri kuunteli sydäntä: tumps, tumps, tumps, sanoi jokaisen sydän. Kaikki potilaat hän laittoi lattialle riviin. Lopuksi hän kuunteli omaa sydäntään ja liittyi itse potilaiden viereen. Tyynyliina peitoksi, tyyny pään alle kuten nukellekin, ja siinä lääkäri potilaineen makasi tyytyväisenä.

Lapsenlapsemme on suuri ilon ja kiitoksen aihe.

Pihakukkien kastelu on Saran ja minun yhteinen homma ja teimmekin työt ripeästi. Saralla oli pikkukannu, johon lorautin pikkuisen vettä, ja hän lorotti veden kukkapenkin suuntaan. Meillä oli mukavaa. Lopuksi tietysti keinuimme. Sara siis keinui ja minä annoin vauhtia.

Päiväni on ollut onnellinen. Toivottavasti sinunkin päiväsi, arvoisa lukijani!