01.06.2012 - Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sanoi Jeesus.

Kolea sää, mutta ei sentään satanut.

Sain hoidella lapsenlastani tänään viisi tuntia. Kylläpä pikkuinen Sara oli alkanut puhua paljon. Ja ihmeellinen on lapsen muisti.

Hoidimme nukkeja ja kerroin, mitkä nukkien nimet ovat. Keksin ne siinä samassa, mutta yhtä nopeasti unohdin. Mutta Sarapa ei unohtanut. Hän osasi kertoa, että yhden nuken nimihän on "Mali".

En ole sipsiostoistani viisastunut. (Ostin kaksi pussia "Teroa ja Karoliinaa varten" - söin itse.) Eilen hain kaupasta jäätelöä Saraa varten. Kaksi litraa. Sara-pieni sai tänään yhden annoksen, mutta loput syö joku muu. Hmmh.

Kävimme Saran kanssa paapan luona, mutta reissu ei onnistunut hyvin. Sara heräsi päiväunilta, alkoi itkeä ja meidän oli lähdettävä saman tien pois. Vaikka Sara tykkää paapasta, hän pelkää sairaalaympäristöä, kovia ääniä ja yskimistä. Ei mikään ihme. Pelkääväthän monet aikuisetkin.

Ennen Saran tuloa kävin uimassa. Minua paleli koko pyörämatkan Hietasaareen, mutta uimisessa tuli hiki (usko tai älä). Kelluin välillä, että jaksoin taas uida ja jumpata. 13 minuuttia on ollut vakioaikani vedessä näinä päivinä. Tänään ei ollut aaltoja, mutta eivät ne haittaa, jos eivät ole liian rajuja.

Uimahallissa tarvitsin kellukkeen jalkoihin ja niskan taakse, että pysyin veden pinnalla ja sittenkään en saanut niskaa rentoutettua. Merivesi on suolaista, pysyn helposti pinnalla ja niskanikin on ihan rento. Uimalakkiin menee vettä, mutta se ei haittaa minua. Katselen taivaan pilviä ja lenteleviä lokkeja ja kiitän Jumalaa hänen hyvyydestään. Veden lämpötila lienee 15 asteen paikkeilla.

Hain lisää Helena-sarjan kirjoja. Ne ovat näköjään tähän hetkeen sopivan kevyttä, mutta ei-typerää luettavaa minulle. Mieliala ja voimat vaikuttavat siihen, mitä jaksan lukea. Onhan minulla montakin kirjaa meneillään ja luen kutakin ajallaan.

Pari pussukkaa sain ommelluksi valmiiksi tänään, mutta ne olivat jo vaiheessa muutenkin. On ollut monta rautaa tulessa näinä päivinä; asioiden hoitoa esimerkiksi ja tänään suloinen Sara luonani.

Huomenna menen sukulaisiin auttelemaan lakkijuhlissa. Se on minulle mieluista. Mukava olisi juhlien kannalta, jos ei tulisi sadetta, mutta Herrahan ne säät ja ilmat säätää. Voimme joka tapauksessa rukoilla poutasäätä, että juhlat voisivat onnistua ympäri maata.

Onnitteluni ammattiin valmistuville sekä uusille ylioppilaille!
Onnea ja siunausta myös niille, jotka ovat jaksaneet puurtaa kouluvuotensa loppuun ja pääsevät ansaitulle kesälomalle.

Olkoon alkanut kesäkuu siunattu sinulle, arvoisa lukijani!
Virsi 341 on aina sopiva - elämäämme sisältyy niin valoa kuin varjoja, ja usein yhtäaikaa on molempia.
Voimia niille, joiden kouluvuosi ei onnistunut odotetusti. Jos ovi sulkeutuu, jokin luukku varmasti aukeaa sen sijaan!

1.
Kiitos sulle, Jumalani,
armostasi kaikesta,
jota elinaikanani
olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista,
keväisistä päivistä.
Kiitos myöskin raskahista
syksyn synkän hetkistä.

2.
Kiitos, että rukoukset
monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset
eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni
avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni
vapahtavi Poikasi.

3.
Kiitos sulle jokaisesta
elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta
niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista,
rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat,
autat mua tuskissain.

4.
Kiitos sulle kukkasista,
jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista,
jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle
elon antaa iäisen.
Kaikesta, oi Herra, sulle
annan ikikiitoksen!

August Ludvig Storm 1891. Suom. Kaarlo J. Rahikainen 1900. Virsikirjaan 1986.