Kategoriat: Ajankohtaista

Ihastuttavia kukkasia uimareitin varrelta tänään!

Aurinkoinen, kylmä päivä. Otsikko D. Vallan Kirjan päivän teksti, Saarn. 3:14

Jatkoin aamupäivällä kaappieni siivousta. Se on tehokasta vastapainoa alakuloiselle mielelle. Kun saa jotain näkyvää aikaan, olo kohentuu ja niin tapahtui tänäänkin!

Pari kassillista kertyi tavaraa torimyyntiä varten. Puhdistin jopa tiskikaapin teräksiset ritilät, jotka onnistuin irrottamaan seinistä. Vielä jäi kolme alakaappia ja yksi laatikosto huomiselle. Ja lieden kiskominen seinästä ja sen takaa siivoaminen.

Jopa liesituulettimen jynssäsin. Se oli rasvassa ja rasvaisessa pölyssä. Yäk. Taikasieni oli jälleen väline paikallaan. Jos et ole vielä kokeillut, hyvä lukijani, niin nyt kauppaan taikasientä ostamaan! Sillä lähtee ilman pesuaineita pinttyneetkin liat.

Oli hyytävän kylmää, kun pyöräilin yhdeksältä maitokauppaan, sillä ilman maitoa ei aamukahvin juonti luonnista minulta. Kahvia viimein ryystäessäni lueskelin keväistä Kodin Kuvalehteä joltakin aiemmalta vuodelta. Olin rentoutuneella ja iloisella mielellä.

Löysin kaapistani ylivuotista tavaraa. Niinpä söin nuudeleita, joiden päivämäärä oli jo mennyt, mutta hyvin maistui tälle mummolle. Huomenna taitaa olla hernekeittopäivä, sillä yksi purkki sitäkin on syömisjonossa ikänsä puolesta.

En ollut varma menostani Arin luo tänään, mutta siivotessani huomasin, että sinne minä juuri haluan mennä. Soitin osastolle ja niinpä Ari odotti tuolissa yhden jälkeen kohtalaisen virkeänä. Menimme alakertaan pariksi tunniksi Raamatunkuuntelukirja muassamme. Virkkasin pitsipuseroani, josta on kuva alhaalla valmiina.

Olen sangen tyytyväinen omiin käsityötaitoihini. Jonkin verran piti purkaa, sillä helmaresorista uhkasi tulla niin kapea, että päähäni se olisi juuri sopinut.

Peitto n:o 8 on hyvässä vauhdissa, mutta se saa olla viimeinen sitä lajia. Kohta isoäidin neliöt pursuavat korvistanikin. Eipä sillä, ettenkö pidä niiden virkkaamisesta. Mutta jotain muuta haluan tehdä vaihteeksi, jotain, mikä on helppo kuljettaa Arin luo mennessäni muassa.

Sellainenhan ei käy laatuun, etten mitään tekisi. Vaikka kai sellainenkin vaihtoehto on olemassa, mutta ei tunnu mukavalta minusta.

Petri kävi luonani työpäivänsä päätteksi ja tarjosin hänelle ruuan ja kahvit. Edelleen olen pysytellyt pikakahvissa. Iltaisin juon kofeiinitonta.

Tänä iltana aion pysyä lujana. Eilen sorruin yhdentoista aikana yöllä jauhamaan kaikki sipsit, mitä kaapista löysin samalla, kun luin kirjaa. Hyvää oli, mutta aamulla harmitti suoraan verrannollisesti. Onneksi pussi oli sentään pieni, mikä on ainoa puoltava asia koko hommassa.

Ostin pussin muka Teron ja Karoliinan vierailua ajatellen, tai oikeastaan kaksi pussia. Pieniä molemmat pussit. Arvaa vaan, saivatko nuoret ensimmäistäkään sipsiä? Eivät. Söin itse joka sipsin.

Nyt on helpompi olla lujana kuin eilen. Ei ole sipsejä, ei yhtä jäätelön puolikastakaan kaapissa. Se on oikea asenne: turha raahata tuollaista tavaraa ainakaan suuremmassa määrin itseäni kiusaamaan. Ja päivällä pitää syödä kunnolla, ettei ainakaan nälän takia tarvitse alkaa mässyttää yöllä.

Niin että tällaisin sortumisterveisin tänä iltana!

Ilouutinen on tietysti se, että kävin uimassa viiden maissa, ja reissu oli sanomattakin selvästi ihana. Uin ainakin 12 minuuttia. Kelluin monta kertaa; merivesi kantaa hyvin. Pakko oli kuitenkin häipyä vedestä jossain vaiheessa. Oloni on ollut raikas koko illan, poskissa on veri kiertänyt ja varpaissakin varmasti.

Minulla taitaa olla erityisen runsaasti samaa rasvaa kuin hylkeillä, sillä nytkään ei tullut kylmä ensinkään. Jotain rasvaa minulla on joka tapauksessa.

Virsi 328, sen viimeiset säkeistöt, virvoittakoot sinuakin, arvoisa lukijani:

3.
Nyt kiitos Jumalan,
Hengen ja virvoittajan,
silmäimme avaajan,
Kristuksen kirkastajan.
Luo Herran Kristuksen
hän kutsuu, kokoilee,
hän meidät pyhittää,
uskossa varjelee.

4.
Oi kiitos Jumalan,
kolm'yhtehisen Herran!
Saa häntä ylistää
myös lastenlapset kerran.
Nyt kiitos, kunnia
Isälle, Pojalle
ja lohduttajalle
Pyhälle Hengelle.

Johann Olearius 1665. Suom. mahd. Isak Ervast 1732. Uud. Elias Lönnrot 1869. Virsikirjaan 1886.

Pitsipuseroni on valmis!