Kategoriat: Ajankohtaista

Aamu-uintireissulla otin kuvan rannan lähettyviltä puistosta.

Raitis pohjoistuuli, aurinkoinen, ihana päivä!

Hyvän mielen päivä. Heräsin virkeänä seitsemän maissa. Lojuin hetken vuoteessa, jossa olen nukkunut nyt viisi yötä. Makeasti minua siinä nukuttaa.

Haukkasin aamupalaa, mikä tarkoittaa lasillista vettä, johon olen sekoittanut illalla kuivattuja sokerijuurikkaanlastuja. Ne ovat hyväksi mahan toiminnalle ja ennen kaikkea: SAATTAVAT laihduttaa! Mahdollinen painon aleneminen johtunee siitä, että suolenmutkiin ei kerry ylimääräistä tavaraa. Söin toki muutakin ja join pari kupillista kahvia.

Muistan ikuisesti, kun eräs ihminen kertoi, että ruumiinavauksissa saattaa vainajan suolistossa olla jopa 10 kg mössöä. Eli ruoka ei ole imeytynyt, mutta ei ole myöskään poistunut elimistöstä. Silloin se alkaa päästää suolen seinämän läpi myrkyllisiä aineita.

Ei kiitos, suolen toiminnalle on annettava vauhtia, niin silloin on vireyttä ja energiaa, kun ei tarvitse raahata sulamatonta massaa mukanaan.

Onpas aiheeni tänä iltana piristävä, mutta aina ei voi kirjoittaa kauniista asioista. Ja onhan tämäkin aihe kaunis, sikäli kuin ihmisen maha ei pidä meteliä sisä- eikä ulkopuolelle, vaan käyttäytyy "ihmisiksi".

Pohjoistuuli vaikutti sen, että meressä oli aaltoja. Uin kuitenkin lähes 10 minuuttia. Olen tosi onnellinen tuosta vesiliikunnastani, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. Tuntui, että olisin voinut olla vielä paljon kauemminkin vedessä, mutta parempi etteivät sisuskalut liikaa jäähdy. Saattaa viluttaa pitkään.

Pyöräilin hiljaisessa aamussa ja nautin raikkaasta tuulesta. Tuulenpitävä takki on oltava, muuten tulisi kylmä. En ole ennen nauttinut keväästä tällä lailla, vaikka nytkin minulla on usein liikaa vauhtia.

Pitkästä aikaa leivoin sämpylöitä. Niistä tuli oikein maittavia, vaikka itse kehunkin. Tein myös "7-minuutin kakun", joka on minulla "3-minuutin kakku". Aineet vain vatkataan sekaisin perusteellisesti. Näköjään vähempikin riittää, että siitä tulee maukas. Hätähousu hosuu nopeasti, se on selvä.

Kävimme naapurin perheen kanssa ostamassa kukkia taloyhtiömme laskuun pihallemme. Ostin myös itse yhden ruusuliisan. Se on ahkeraliisan tapainen, vaaleanpunainen, jonka kukka muistuttaa ruusua. Nyt siinä on vain yksi kukka, mutta otan kuvan, jos siihen puhkeaa lisää.

Iltapäivän olin Arin kanssa sairaalan ala-aulassa. Puolisen tuntia olimme sisäpihalla, jossa on suojaista, ja silmiä hivelevän kauniit tulppaanit, helmihyasintit, narsissit ja muut kukkaset kaunistavat sitä.

Kuuntelimme Raamattua, minä virkkasin. Huomasin yhtäkkiä, että Arihan ei rohise ollenkaan. Se on iso kiitosaihe. On aikoja, että hän on pitänyt hengittäessään jatkuvasti meteliä, eivätkä hermoni oikein kestä enää sitä. Tottahan hän nytkin toisinaan rohisee ja yskii, mutta pitkän aikaa hän hengitti täysin ääneti.

Ilokseni näin, että Arin vasen jalka on vähemmän turvoksissa, vaikka hän oli yli kaksi tuntia istumassa. Kiitos Jumalalle! Myös varpaat pysyivät suorana, eivätkä kääntyneet alaspäin kuin keitetyt makaroonit. Rasvasin ja hieroin hänen jalkojaan. Hän alkoi varmasti nukkua, kun lähdin, sillä silmät lupsahtelivat jo kiinni.

Olen käyttänyt hoitajan neuvosta Vademecumia Arin paksuuntuneeseen varpaankynteen yli puoli vuotta. Äskettäin siitä lähti paksuja paloja, ja nyt kynsi on matala ja lähes normaali. Hoitaja sanoi, että kestää vuoden, ennen kuin uusi kynsi kasvaa tilalle. En oikein uskonut, että pelkkä nesteen tiputtaminen kynnelle auttaisi, mutta onneksi olin väärässä.

Piakkoni nuorin nuoriparimme on tulossa luokseni. He ovat olleet Teron anoppilassa viime yön. Olen varannut saunan yhdeksältä. Kakku on paistettu, sämpylät leivottu. Vieraat voivat tulla! Voi hyvin sinäkin, arvoisa lukijani!

Virsi 568 on vieras minulle, mutta sanat sopivat kevääseen:

1.
Oi, kuinka kevät säteilee
elämän riemuaan!
Maa onnellinen iloitsee
ja loistaa puvussaan,
ja loistaa puvussaan.

2.
Sinua, Luoja, ylistän
taas kevään voimasta.
Teet työsi ihmeteltävän
ja siunaat luotuja,
ja siunaat luotuja.

3.
Tuot ilmi jumalalliset
ja jalot ihmeesi.
Myös kylmät, kuolleet sydämet
luot, Herra, uudeksi,
luot, Herra, uudeksi.

4.
Oi uskon pyhää hehkua
ja kukkaa rakkauden
ja rukouksen tuoksua!
Soi riemu laulujen,
soi riemu laulujen.

5.
Tee, Luoja, Henki, ihmeesi
näin myöskin minussa.
Voimalla armonlähteesi
nyt minut uudista,
nyt minut uudista.

Thomas H. Gill 1867. Suom. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986.

Asteri, peitto n:o 7 valmistui tänään. Olen tehnyt sitä rinnan edellisen peiton kanssa. Annan lahjaksi tai myyn jollekin, jos joku tarvitsee.