26.04.2012 - Kun sieluni nääntyi... rukoukseni tuli eteesi!

Tuulta, pilvistä ja päivästä lähtien sadetta. Ankea sää! Otsikko Joona 2:8:sta.

Onneksi pinkaisin yhdeksältä uimaan pyörälläni, kun ei vielä satanut. Upouusi takki lämmitti ihanasti, sillä tuuli oli navakka ja muutenkin sää oli kenkku kerrassaan.

Uiminen on minun juttuni ja erityisesti kylmässä vedessä uiminen. Ehkä se on tarpeeksi räväkkää ja istuu sen tähden minun pirtaani.

Päivällä alkoi sade, menin autolla sairaalalle. Vein pussukoitani Tammikartanon kahvilaan myyntiin. Kävin myös päiväosastolla vierailulla, esittelin tuotteitani ja juttelin vanhusten ynnä muun väen kanssa.

Arin luo menin kahden maissa. Hän oli tänään selkeästi pirteämpi kuin eilen, vaikka limailu jatkui lähes eiliseen tapaan. Olimme Arin huoneessa, Ari istui tuolissaan, johon hoitajat olivat laittaneet hänet pyynnöstäni. Arin suu oli puhdas ja imusysteemi vaihdettu puhtaaseen. Olin sangen tyytyväinen.

Istuin keinussa ja virkkasin vauvanpeittoa. Terapiaa, sitä se on minulle: käsityöt sekä Arin parempi kunto.

Tunne-elämäni on aika kovilla tätä nykyä. Kenties isäni kuolema, Teron naimisiin meno ja muutama muu asia kuluttavat minua, sillä juuri ja juuri selviydyn olemaan. Ei minulla hätää ole. Kuitenkin oloni on upottava.

Hain apurahaa kakkoskirjaani varten. En saanut sitä, tänään sain tiedon. Se ratkaisi asian tältä keväältä: jätän kirjan muhimaan.

Voimani kuluvat hukkaan, kun yritän saada kirjaa kasaan, mutta en jaksa tehdä sen kanssa töitä! Olkoon siis. Jumalan asia se on lopulta, sillä hänelle olen sen antanut. Hän antaa ajallaan voimia sen loppuun saattamiseen, jos on tarkoitus. Yritän tosissani olla murehtimatta.

Danilo Vallan Vuosikirja 2012 puhuu juuri minulle tänään:

"LEVOTTOMUUS JA HUOLET OVAT USKOVILLE:

1- HYÖDYTTÖMIÄ -eivät ratkaise ongelmia
2- VAHINGOLLISIA -ne saavat kärsimään ennen kuin ongelma on edes ajankoht.
3- ARVOTTOMIA -ovat Jumalan rakkautta ja voimaa vastaan
4- EPÄKUNNIOITTAVIA -taivaallista Isäämme kohtaan
5- MAALLISIA -tavoitteiltaan
6- EPÄJUMALIA -palvovat mammonaa
7- PAKANALLISIA -eivät kuulu uuteen luontoomme."
-Erich Sauer

Danilo Valla kehottaa päivän teksissään:
"Myös tänään sinun täytyy kasvaa hengellisesti."

Olenko kasvanut tänään hengellisesti? Vai olenko vain muhinut omassa liemessäni?

Jos näin onnettomasti on käynyt, että olen vain lillinyt kurjuudessani, kuten pahoin pelkään, voin onneksi nyt ja aina kääntyä rukouksessa Jumalan puoleen, pyytää anteeksi ja jatkaa hänen voimassaan. Hän lupaa antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Ja hän antaa anteeksi niin usein kuin käännyn hänen puoleensa. Hän sen kääntymisenkin vaikuttaa; minusta ei ole edes siihen.

Pappila-kirjassa on hauskoja juttuja. Tässä eräs:

Piispa meni seurakuntaan puhumaan, mutta siellä oli vain noin kahdeksan kuulijaa kirkon penkissä. Hän hiiltyi aika lailla ja sanoi pastorille: "Et siis kertonut heille, että olen tulossa?"

Pastori vastasi: "En, mutta näköjään he saivat sen jotenkin selville."
s. 249, Pappila meren rannalla, Jan Karon.

Olen koko illan suunnitellut meneväni sänkyyni lojumaan ja lukemaan Pappilaa, mutta en ole vielä sitä tehnyt. Pian aion toteuttaa aikeeni.

Siunausta sinulle, arvoisa lukijani virren 105:2 sanoin:

Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.

Leonard Typpö 1902. Virsikirjaan 1986.