12.04.2012 - Anokaa, niin teille annetaan!

Pilvipäivä, mutta lämpenevää

Koska on myöhä ja olen väsynyt vimmatusta pyöräilemisestä, uimisesta, kävelemisestä ja muusta touhusta, kuten artikkelin kirjoittamisesta ja sairaalassa hiippailusta, menen nukkumaan.

Huomenna aamulla ampaisen kuntokurssille. Sitä ennen laulan, luen ja rukoilen kanssasi, arvoisa lukijani, virren 553, joka on itselleni vieras, mutta sanat hoitavat:

1.
Päivä jälleen yöhön vaipuu,
saamme käydä lepäämään.
Auta, Herra, että taipuu
kieli, mieli kiittämään.
Pitkin päivää varjelit,
kiusaajamme karkotit.
Saarsit meidät rauhallasi,
kannoit käsivarsillasi.

2.
Vaan kun muistan mielessäni
vaiheet päivän päättyneen,
suru painaa sydäntäni,
paljon, Herra, väärin teen.
Määränpääni himmentyy,
itsekkyys on siihen syy.
Synti estää elämästä,
tahtoasi täyttämästä.

3.
Jeesus, kaiken pahuuteni
jätän jälleen käsiisi,
levottoman sydämeni
turviin laupeutesi.
Sinä minut lunastit,
Isän kanssa sovitit.
Kasvoistasi hyvyys loistaa,
armo tuomioni poistaa.

4.
Tämän perustuksen päällä,
tämän turvan suojassa
päivän työni päätän täällä,
lepään yöni rauhassa.
Ruumiini ja sieluni
annan, Herra, haltuusi.
Kiitos huolista ja työstä,
levon lahjasta ja yöstä.

5.
Jeesus, läsnäolollasi
loistat halki yönikin,
vailla sinun valoasi
pimeä on päiväkin.
Yön ja päivän valkeus,
maan ja taivaan kirkkaus,
valvoessa, maatessani
olet ainut auttajani.

6.
Herra, siunaa kansa Suomen,
johda kaikki vaiheet sen,
anna uuden toivon huomen
aikaan ahdistuksien.
Meille viisautta suo,
rauha maailmaamme luo.
Siunaa työmme, tehtävämme,
omaisemme, ystävämme.

7.
Anna, Isä, armiaasti,
mitä pyytää lapsesi.
Jeesus, meille laupiaasti
tule aina turvaksi.
Lohduttaja laupias,
Pyhä Henki armias,
nöyrän rukouksen kuulkoon,
aamen, niin nyt tapahtukoon.

Johann Franckin virrestä (1648, suom. Henrik Renqvist 1830, virsikirjaan 1886) ja Johann Ristin virrestä (1642, suom. virsikirjaan 1685, uud. Elias Lönnrot 1871) yhdisti Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986.