Kategoriat: Ajankohtaista

Pussukkakuvan missi ottakoon yhteyttä, jos tahtoo pussukan omakseen ;) - Päivän terapiatyöni.

Hyytävää merituulta, aurinkoista. Otsikko 1 Tim 2:1.

Illan piristys oli viesti pojaltamme. Lapsenlapsemme soitteli kuulemma leikkipuhelimella paapalle ja kertoi kuulumisiaan: kaatumista pihalla ja muita lapselle tärkeitä asioita. Tulin todella iloiseksi Saran "puhelusta"!

Soitin sairaalaan ja pyysin hoitajaa kertomaan viestistä Arille. Huomenna voin varmistaa, että Ari on kuullut lapsukaisen puhelinsoitosta!

Tänään kävin Triangelissa. Siellä on ihanat ihmiset työssä: ystävällistä palvelua ja inhimillisyyttä. Paluumatkalla menin uimaan. Siellä kohtasin erään rouvan siinäkin merkityksessä, että tulimme molemmat nähdyiksi sen kautta, mitä puhuimme. Ihanaa!

Pari kertaa kävin päivän mittaan kaupassa. Ostin hatun hautajaisia ajatellen, ja itse asiassa takinkin, joka on aivan minun näköiseni. Luonnollisesti tein ostokset Omasta Vakiokaupastani. Pelastuskauppa se ei ole, sillä se lakkautettiin, mutta vastaava.

Eilen illalla sorruin mässäilyyn. Varsinaisesti vain sipsit olivat kielletyltä listalta, mutta luvallisiakin söin sellaisia määriä, että puntari huokaisi allani aamulla. Tai sitten se olin minä itse.

Suvun kanssa on ollut runsaasti yhteyksiä joka päivä. Lähinnä äitini kanssa, monta kertaa päivässä. Hyvä niin.

Danilo Valla kirjoittaa tänään kirjassaan:

"Jos et hallitse itse itseäsi,
ennemmin tai myöhemmin
joku muu alkaa hallita sinua."

Miten totta tuo lause onkaan! Jos on liian kiltti, muut käyttävät hyväkseen. Me uskovaisetkin olemme sangen kettuja tässä asiassa. Paha on piintynyt meihin.

Jos näemme, että joku alistaa toista, siihen pitäisi puuttua. Emme aina näe omaa käytöstämme. Emme näe välttämättä alistumistamme, mutta emme sitäkään, jos alistamme muita. Jos toiset ihmiset hyväksyvät alistamisen, alistaja jatkaa työtään tajuamatta, mitä tekee.

Sama koskee mitä tahansa kiusaamista. Se saattaa tapahtua äärimmäisen salakavalasti.

Tänään jälleen muuan nainen kaupassa ilahtui hyräilystäni, vaikka itse kuvittelin tekeväni sen piilevästi. Virsien hyrinä on ollut jatkuvaa tänäänkin ja mieleni on kiitollinen. Arin luo minua halutti mennä, mutta en mennyt kuitenkaan, kun en oikein jaksanut.

Sen sijaan istuin koneella ompelemassa pitkän aikaa ja tein pussukoitani. Enpä olisi pari kuukautta sitten uskonut, että alan tehtailla karkkipapereista jotain näin ihanan hoitavaa.

Muuan ystävä sanoi, että hän tulee iloiseksi, kun näkee työpöydällään kännykkäpussukkansa. Se on pussukoiden tarkoituskin. Rumaa ja ikävää on maailma pullollaan, mutta kauneutta ihmisen sisin janoaa.

Herra olkoon sinun kanssasi tulevana yönä ja huomenna myös, arvoisa lukijani!

jk. Marianne- sekä missikuvapussukat olen tehnyt tuttavien syömistä karkeista, muut kuvan pussukat olen tehnyt "katukamasta"!

Urhoollinen, merta pelkäämätön pilkkijä taustalla. Minäkin uhmasin hyistä tuulta, kun otin kuvan.