31.01.2012 - Herra on hyvä, hänen armonsa kestää iankaikkisesti!

Pakkasta reilut -10 astetta. Aurinkoista. Hieno sää.

Upea päivä monella tapaa. Heräsin onneksi ihmisten ajoissa, joten ehdin tehdä kaiken, mitä toivoinkin.

Aamulla tuntui, että nyt tahdon uimaan mereen. Niin myös tein. Uin vain pienen lenkin, koska edellisestä kerrasta on kolmisen viikkoa. "Kolmen rukouksen uinnista" ei nyt tullut mitään: keskityin hengittämiseen, koska vesi tuntui vilpoiselta.

Kun pääsin pukuhuoneeseen, minusta tuntui, että kehoni olisi kaivannut vielä pari kierrosta lisää! En kuitenkaan alkanut kiskoa märkiä uikkareita uudelleen päälleni. Toisella kertaa lisää. Ei liikaa hyvää yhdellä kerralla ;)

Marssin reipasta vauhtia kotiin ruokaa laittamaan, että jouduin kylille jälleen.

Tapasin Even, asiantuntijan, jonka kanssa juttelin tunnin. On turvallista jakaa asioitaan ihmisen kanssa, jonka kokee puolustavan minua. Kun ei tarvitse selittää ja yrittää takoa toisen päähän, mitä tarkoitan, vaan toinen ymmärtää. Suuri kiitoksen aihe!

Sittenpä minulla oli aikaa käydä kirjastossa. Löysin vaihtopöydältä huippukirjan, joka minulla on, mutta jota mielelläni lainaan muillekin. Sen takia on hyvä olla kaksi kappaletta. Kirja "Kuin luottaisi lukinlankaan", on parhaita hengellisiä romaaneja, mitä olen lukenut.

Kävin kangaskaupassa, ompeluliikkeessä ja vielä toisessakin kangasputiikissa. On taas värkkiä tehdä pussukoita.

Karkkipapereita kerään, missä vain näen. Silmät pyörivät päässäni siis monestakin syystä, kun kuljen ulkona. On paljon löydettävää ja etsittävää. Tänään bongasin pari laastaria, jotka ovat paketissa. Hmmh. Niitä voin tarvita joskus. Yhden tölkin tungin taskuuni kadun viereltä.

Jälleen ruuan laittoon kotiin. Porkkanoita ja viimeinen kanankoipeliini, kahvia ja vähän mysliä.

Heitin pari mattoa ulos, roskat samoin ja vein pyykit koneeseen. Paukutin matot, komensin muuatta pikkupoikaa olemaan kiroilematta, varsinkaan äidilleen. Tein kevytsiivouksen, pinta-sellaisen.

Join kupin kahvia sohvalla maaten, kun olin sytyttänyt kynttilät klaffipöydän päälle.

Kirjoitin syntymäpäiväkortin ja rupesin kirjoittamaan postia, josta eilen mainitsin: se työ, mihin Jumala on minua kehottanut, mutta jonka olen siirtänyt ja siirtänyt. Vieläkin se on kesken. Huomenna aion saada sen postiin.

Pyykkitupa, sauna ja raamattupiiri. Leppoisa ilta. Pitkä puhelu Mitchelinin kanssa. Vähän kankaiden leikkelyä.

Chambers kirjoittaa eilisen päivän tekstissä:

Tekstin otsikkona on "Ajatusten seuraukset",
ja Jer 6:19, joka kuuluu:
"Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle - se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista."

"Ihminen on sellainen kuin hänen sydämensä ajatukset. Ajatuksemme ohjaavat elämäämme, teot ovat vain niiden seurausta. Ajatuksemme ovat kuin höyrylaivan moottorien voima: jos laivan kapteeni ja konemies ovat yksimielisiä, laiva pysyy hyvin suunnassaan.

"Jos minun ajatukseni ovat oikeansuuntaiset, kuljen vakaasti Jumalan minulle antamaa päämäärää kohti. Meidän on valvottava pohjimmaisia ajatuksiamme ja uudistuttava mieleltämme, jotta toteuttaisimme Jumalan tarkoituksia." -Jumalan täyteydestä

Hyvää yötä, Jeesus myötä, sinulle lukijani!

jk. Jos olet epävarma kumpaa presidenttiehdokasta äänestät, niin tiedoksi, että numero 6 vastaa enemmän minun arvojani. Hän ei ole ykkösvalintani, mutta tässä tapauksessa, kun on enää kaksi jäljellä, toivon ehdottomasti Niinistön tulevan valituksi.