01.01.2012 - Kohottakaa huuto Korkeimmalle, kunniaksi Kuninkaan!

Lunta, pikkupakkasta, kylmä tuuli kuten tammikuussa tapaa olla.

Kiersin kolmesti huushollini ympäri, enkä löytänyt kameraa. Se on siis Arin luona. Olen hyvin luottavainen kadonneiden tavaroitteni suhteen nykyisin, sillä ennen pitkää ne yleensä löytyvät.

Tänä iltana löysin lapasen, jonka luulin pudonneen sairaalaan. Se nököttikin Biblionin naulakossa. Luterilaista messua pidetään siellä, Kirjastokatu viidessä nykyisin.

Arilla oli illalla lämmönnousua, ja minusta hän oli niin kuuma, että olin vakuuttunut kuumeen kiitämisestä kattoon. Mutta onneksi olin väärässä. Yöllä soitin, ja Ari oli nukkumassa muina miehinä. Päivällä soitin, sama juttu: ei mitään kuumetta.

Minulla sen sijaan vesi tippui nokan päästä kuin rännistä, ennen kuin Ari oli kirkkovalmis. Kävelin pikavauhtia sairaalaan, sen jälkeen vartissa hoitelin Arin pyörätuoliin apunani kokematon hoitoihminen. Tukkanikin oli ihan märkä! Kasvot oli pestävä ja niska kuivattava, paita vaihdettava. Mummojen elämä on hikistä!

Ari oli sangen pirteä. Ei tainnut edes nukkua kirkossa. Markus Pöyryn saarna oli huippumielenkiintoinen. Tässä referaattini siitä:

Nooan arkin ikkuna oli valoaukko katonrajassa. Nooa perheineen vietti arkissa vuoden ja 10 päivää. Tuona aikana he eivät nähneet merta, siellä kelluvia ruumiita tai ylipäänsä mitään muuta kuin taivasta. Arkissa oli pimeää. Vasta kun katto purettiin sateen loputtua, Nooa saattoi nähdä muutakin kuin taivasta.

Pietari pysyi pinnalla, kun katsoi Jeesukseen. Myrskyyn katsomalla hän alkoi upota. Rannattoman meren näkeminen arkin ympärillä olisi ollut pelottavaa, masentavaa ja toivotonta. Taivaan näkeminen sen sijaan nosti mielen Jumalaan, jolta apu tulee.

Raamatun alkukieli käyttää kahta sanaa, goffer ja koffer puhuttaessa arkista. Goffer tarkoittaa puuta, josta arkki oli rakennettu, koffer "tervaa", jolla se oli sivelty.

Goffer-puu oli puuta, joka on ehkä sukupuuttoon kuollut, koska sitä ei kukaan osaa sanoa, mitä puuta se alunperin oli. Eri maissa käytetään eri puun nimeä. Gofferista arkki oli tehty. Sitä sanaa ei käytetä missään muualla Raamatussa.

Koffer-sanaa sen sijaan käytetään useita kertoja Raamatussa. Kaikkialla muualla se käännetään - yllätys, yllätys - sanalla SOVITUS, mutta kun alkukielessä sanotaan, että laiva oli sivelty "kofferilla", se käännettiinkin tervaksi tai pieksi! Oletus kai oli, ettei voida kääntää sitä kuten pitäisi tai sanoma vääristyy.

Nytpä sen sijaan arkin ja Jeesuksen yhtäläisyys selviää. Kuten arkki suojasi Nooan perhettä myrskyä vastaan, niin ettei vesi voinut hukuttaa heitä, samoin Jeesuksen ristinpuu, jossa oli SOVITTAJA, suojaa jokaista Jeesukseen uskovaa hukkumasta!

Raamatussa sanotaan, että kun vesi nousi, arkki kohosi veden mukana. Muistaakseni Markus viittasi "kohoamisella" juuri tuohon asiaan. Itsestään selvää, että arkki kohoaa veden mukana, mutta se on mainittu sen takia, että myös Jeesuksesta sanotaan, että hänet kohotettiin ristille, ja näin hän veti tykönsä kaikki, jotka häneen uskovat.

"Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt pelastaa teidätkin kasteena, joka ei ole ruumiin lian poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta." 1 Piet 3:21

Voit kuunnella itse kyseisen saarnan netistä halutessasi, niin saat varmistuksen ja lisäselvitystä, koska minä en osaa kertoa tarkalleen asioita, kuten Markus niistä opetti.

Pidän Luther-säätiön, ja tässä tapauksessa Markus Pöyryn saarnoista monestakin syystä:

- hän selittää Sanaa alkukielen mukaan
- hän puhuu ja opettaa vain Sanaa
- hän ei koskaan moiti, hauku tai arvostele ketään tai mitään seurakuntia tai ihmisiä
- hän keskittyy selittämään ja opettamaan vain Raamattua
- armo on keskeistä: ihmisen syntisyys ja Jumalan käsittämätön armo
- saarnaajan olemuksesta välittyy sellainen ilo evankeliumista, kunnioituksesta Jumalaa ja hänen sanaansa kohtaan, että se tekee vaikutuksen kuulijaan. Uskohan pitäisi olla nimenomaan iloinen asia!

Minulle, suorittajaihmiselle, jonka on vaikea uskoa saavansa mitään ilman omaa raatamistani, armo on tärkeintä, mitä voin kuulla. Aivan ahmin sitä, että minun varaani ei ole jätetty muuta kuin luottaa ja omistaa sana, joka saarnataan.

Olen kastettu lapsena, minut on haudattu kasteen kautta kuolemaan. Opetus ja Sanan selitys vahvistavat uskoani. Minun ei totisesti tarvitse mennä uudelleen kasteelle, koska uskon. Sen sijaan saan uskoa kasteessa saamani lahjan omakseni ja iloita siitä. Näin minä uskon ja elän.

Saan pelkästä armosta olla Jumalan lapsi, ja voin elää hänen omanaan kuten pieni lapsi luottavaisesti isänsä ja äitinsä lapsena. Minua ei heitetä ulos, vaikka kuinka kiukuttelisin. Minua rakastetaan kaikesta huolimatta loppuun asti, kuten Jeesus ristillä teki. Jos en itse lähde Isäni kodista, saan asua siellä turvassa ja rakastettuna, seurakunnan ympäröimänä. En halua lähteä tästä turvasta, haluan pysyä Isän kodissa.

Markus selitti, että tuossa puussa, ristinpuussa, on asuinsija jokaiselle maailman ihmiselle, ennen eläneelle ja nykyisille. Samoin oli arkissa. Kaikille tuo asuinsija ei tosin kelpaa, eikä kelvannut, mutta kaikille se on valmistettu. Kadotushan on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen, ei ihmiselle. Mutta moni valitsee sen mieluummin kuin Jeesuksen rakkauden.

Tänään alkoi uusi vuosi. Olen tehnyt monia hyviä päätöksiä:

- iltamässäily saa loppua, kilot karista sen sijaan
- Raamatun luvulle pitää löytyy enemmän aikaa ja ryhtiä
- kuntoilun on lisäännyttävä. Viittan kohtaan yksi.

Eikös tuossa ole tarpeeksi päätöksiä! Varsinkin kohta yksi on tosi kiperä. Siihen tarvitsen totista Jumalan apua. Iltaisin on erityisen hauska nakertaa milloni mitäkin. Aikapa tuon näyttää, miten käy.

Huvikseni avasin uudet sivut vuodatus.nettiin. En vain tahdo osata itse avata koko sivuja! Sinne kirjoittelen rukousvastauksia ja kiitosaiheita, kun Jumala vastaa rukouksiini, omiini ja ehkä muidenkin. Tervemenoa sinnekin vaan, jos löydät sivut!

Joka arvaa oikein tai mahdollisimman lähelle, kuinka monena päivänä Ari on ollut menneenä vuonna pyörätuolissa istumassa, saa ykköskirjani lahjaksi. Kerron tuloksen noin viikon kuluttua. Tervemenoa arvailemaan vieraskirjaani!

Tarkoitukseni oli laittaa kuva Danilo Vallan vuoden rukouspäiväkirjasta, ja suositella sitä, mutta kuva on kamerassa, joka on lymyssä. Tiedoksi, että jos haluatte kirjan tilata, niin ottakaa selvää!

Nyt hyvää yötä, Jeesus myötä, arvoisa lukijani!