Kategoriat: Ajankohtaista

Muistinkohan varmasti kaiken vai vieläkö jäi jotain?

Kesä!

Aika tarkalleen 35 vuotta sitten näin interrail-matkalla miehen, joka matkusti kai maailman ympäri. Hänellä oli pyörän kumeja ja muuta tarpeellista varmaan kaulassakin roikkumassa. Hän oli aikamoinen näky.

Vilkaisin pikaisesti kuvaa, jonka Tero otti aamulla, kun lähdin torille kimpsuineni. Jostain kumman syystä tuli se maailmanmatkaaja mieleeni!

Kun viimein pääsin kapuamaan pyöräni päälle, meinasin kuolla nauruun. Alamäessä oli helppo viilettää eteenpäin, mutta kun piti polkea, se tuotti hankaluuksia aika ajoin. Onneksi matkaa oli vain kilometrin verran.

Olimme Inkerin kanssa torilla viiteen asti. Myin kirjojani ja hiukan muuta tilpehööriä. Juttelin monien ihmisten kanssa ja meillä oli mukava päivä auringon paahtaessa ja tuulen viilentäessä.

Onnistuin käräyttämään kaulaa ja käsivarsia lisää, ja iänikuiselle porkkanaöljylleni tuli käyttöä. Tätä menoa se loppuu ennen kuin ehdin eläkeikään.

Terhi ja Tatu lähtivät aamusella vähän ennen kuin minä menin torille. Palattuani nälkä kurni suolissani, mutta ei kauan. Kun syö välillä, ei ole hetikään niin nälkä, huomasin kiskottuani viimeiset sämpylät kahvin kera poskeeni.

Tero kävi kaupassa, minä lähdin uimaan. Tapasin mukavia ihmisiä, ja tultuani tein leipätaikinan. Sämpylät nousevat, lakanat ovat pyykkikoneessa ja osa jo kuivumassa. Tero oli autuaasti unohtanut koko pyykin, mutta nuorena muisti on vielä huono, se ei ole kai tarpeeksi kehittynyt. Vai miksi pyykit ja tiskit unohtuvat nuorelta hoitamatta?

Toista se on tässä iässä, kun kaikki unohtuu ja on hukassa.

Teen myös pullaa, sillä olen lähdössä aamulla retkelle. Mustikkaretkelle Pipon kanssa. Sellaisella pitää olla mukana pullaa kahvin kanssa. Leivon pullat samalla kaavalla kuin sämpylät. Pullassa vaan on sokeria ja rasvaa, sämpylöissä ei. Nostelen taikinapyörylät salaattiottimilla, niin pöytä eivätkä käteni taikinoidu, vaan pääsen vähemmillä siivouksilla. Tiskit jätän Terolle, se on selvä.

Arin luokse en valitettavasti ennättänyt tänään, mutta soitin sinne. Terhi ja Tatu ovat kuitenkin käyneet siellä. Huomenna menen iltamassa, jos Herra suo.

Kiva olisi saada huomenna muutama litra mustikoita, uida ja rupatella Pipon kanssa synnyt syvät. Ja syödä ne eväät pullineen ja sämpylöineen.

"Miksi minun pitäisi pelätä ja säikkyä,
miksi sydämeni ei saisi olla rohkealla mielellä
ja iloinen?"
-Luhter

Hyvää yötä, arvoisa lukijani!

Tallin pääty kukoistaa