Kategoriat: Ajankohtaista

Vietin pari tuntia ilta-auringossa kirjaa lukien

Sää mitä ihanin, shortsit ja teepaita riittävät vielä illalla kymmenen aikaan.

Silmien kampeaminen auki kahdeksalta oli kiusallista, mutta väännyin urhoollisesti pyykkitupaan. Kukkien kastelu ohimennen ja paksujen toukkien jahtaaminen krassien lehdiltä on mukavaa aamupuuhailua, kuten myös ilta-askarointia. Juotan toukille mäntysuopavettä kastelukannusta, ja toivon, että ne suuttuvat ja häipyvät, tai mieluummin heittävät tyystin henkensä.

Krassit kestävät hyvin maljakossa, ja nautin kukkien asettelusta.
Silmien iloa, sielun lepoa, sitä se on.

Eilen Arille nousi kuume äkillisesti, kuten parin viikon välein tapaa nousta. Tänään sitä ei ole ollut, illallakaan, mistä kiitän Jumalaa ja esirukoilijoita. Huomenna häneltä otetaan verikoe, jonka lääkäri oli tänään määrännyt.

Ulkoilimme Arin kanssa iltapäivällä, mutta ainoastaan reilun tunnin. Jos Arilta olisi kysytty, hän olisi ollut kauemmin, mutta hoitaja kehotti olemaan vain vähän aikaa. Ari vaikutti tosin olevan tavanomaisessa kunnossa. Tekisi mieli sanoa, että hän vaikutti terveeltä. Terveeltä Ariksi.

Ilta oli erityinen tänään parista syystä. Pyöräilin rannassa ja löysin sopivan lukupaikan ja merinäkymän silmieni eteen, silloin kun en tuijottanut kirjaa. Sää oli mitä ihanin, ei yhtään kylmä, ei liian kuuma. Aurinkoa vastaan kehittelin suojan huivista, mutta pää sai sittenkin liikaa aurinkoa. Kävin toistamiseen uimassa, aamullakin jo uin.

Yhtäkkiä lähietäisyylle tupsahti nuori mies istumaan. Hän oli tullut Suomeen ja Vaasaan pari päivää sitten opiskelemaan. Mies oli Algeriasta, ei ihan poikanen. Juttelimme pitkään. Onneksi minulla on perhekuva aina mukana. Sen avulla on helpompi kertoa elämästäni. Kirjanikin on lähes aina laukussa, ja siitä on apua jutellessa vieraalla kielellä.

Kerroin uskostani ja muusta. Rukoilen, että Nasaret löytää Jeesuksen elämäänsä, rukoilethan sinäkin nyt tässä! Tule Jeesus Nasaretin elämään. Jeesus tahtoo sitä, se on varmaa, koska hän tahtoo pelastaa jokaisen.

Oli mukava jutella kaikenlaista. Tällaisena mummona ei tule enää mieleen, että tuollainen nuorimies yrittäisi iskeä (haahahahaa), mutta joku mummo voisi yrittää. Tämä mummo ei. Eikä tätä mummoakaan yritetä, koska Jeesuksesta kertominen on sopiva tyrmäystippa kenelle hyvänsä. Minulla on Puolustaja, Pyhä Henki, aina kanssani.

Toinenkin ihana kohtaaminen sattui. Kun hoidin harrastustointani uutterasti ja keräilin tyhjiä tölkkejä, menin kolmen nuoren luo kyselemään, saako heidän juodut putelit viedä. Jäin juttelemaan, koska se kävi luontevasti.

Olimme lähes vanhoja tuttuja entiseltä työpaikaltani. Minä tietysti hoitopuolella ja nämä nuoret, ainakin yksi heistä, samassa talossa aapista ja vähän muitakin kirjoja pänttäämässä päähänsä. Tyttö sanoi minun olevan hyvin tutun näköinen, ja nyt jälkeen päin muistan hänet kyllä, vaikka en heti yhdistänyt.

Toivotin nuorille Jumalan siunausta ja he toivottivat minulle. Tuntui tosi mukavalle. Muidenkin kanssa juttelin, vähintään säästä, kun se oli erityisen ihana tänä iltana. Ihmeen vähän oli ihmisiä liikkeellä, tai sitten minä en ollut siellä, missä muut olivat.

Huomenna pikku-Sara tulee luokseni vanhempiensa kanssa. Odotan heitä kovasti. Tero on järjestellyt tavaroitaan ja pakannut jotain jo Tampereelle muuttoa varten. Itse olen juoksennellut kirppareilla löytämättä vielä mitään, mitä hän tarvitsee. Lähinnä olen jahdannut lamppua ja vaaleansinisiä verhoja.

Olen kiitollinen ja hyvillä mielin tästä päivästä. Menen nauttimaan iltapalaksi annoksen vaniljajäätelöä. Varhaisiltapalaksi kippasin aamulliset kaurapuurot. Tiskipöytä odottaa Teroa kotiin tiskaamaan. Itsehän en ole ehtinyt kiireiltäni, ja ne näyttäävät jatkuvan, kun jäätelöäkin pitää ahmia.

Kaunista kesän jatkoa edelleen sinulle, arvoisa lukijani!

Varpaiden tuuletusta suloisessa merisäässä