15.04.2011 - Kiva kirjatilaus!

Kevät on edistynyt pitkin loikin.

Eilisilta meni toisin kuin olin ajatellut. Jumala johdatti minut olemaan juuri siellä, missä pitikin. Minua tarvittiin, läsnäololleni oli tilaus. Kiitos Jumalalle hyvästä johdatuksesta.

Tänä aamuna hain kirjalaatikkoni postista. Jännitin loppuun asti, ehtivätkö ne tulla ennen viikonloppua. Ei ole entisiä kovin monta tallella. Tilaan yleensä 10 kilon satsin. Siihen mahtuu varmuudella 38 kirjaa. Useimmiten on mahtunut 39 kirjaa, mutta kerran ne oli pakattu isompaan laatikkoon, ja paino ylittyi sadalla grammalla. Jouduin pulittamaan 10 euroa ylimääräistä. Sen jälkeen olen toiminut varman päälle.

Huomenna menen BOTNIA-HALLILLE messuille. Olen liittynyt Pohjanmaan kirjailijoihin. Vieläkin pidän itseäni epäkirjailijana. Ehkä sitten, kun tuhat kirjaani on myyty, voisin alkaa harkita, mutta kaikki on Jumalan kädessä.

Pohjanmaan kirjailijoihin en olisi osannut liittyä, mutta eräs tuttavani soitti ja pyysi mukaan, sillä hänkin menee. Sitä ennen piti hakeutua jäseneksi yhdistykseen. Tunnen meneväni itseäni parempien seuraan. Aion kuitenkin olla muina miehinä.

Keittiöni kattolamppu ei ole toiminut 10 kuukauteen. Eli ei koko aikana, kun olen asunut Kyyhkytuvassa. Lamppu on välähtänyt, kun sitä on tökännyt, mutta valoa se ei ole loistanut. Eilen Petri korjasi sen. Laittoi kuvun alla olevan töpselin kunnolla pistokkeeseen, ja johan alkoi palaa.

Moni ihminen elää lähellä Valoa, Kristusta Jeesusta. Ei puutu kuin oivallus, liikahdus tai mitä lie, että valo alkaisi loistaa kaikkialle tuon ihmisen elämän kautta. Onko tuo yhteyskatko sitten ihmispelkoa vai mitä, mutta on suuri ero, palaako valo, vai onko pimeää.

Jumala suokoon, että me jokainen saisimme elävän yhteyden voimanlähteeseen. On sääli jäädä pimeän puolelle, kun valossa eläminen on niin paljon antoisampaa. Se on elämän ja kuoleman kysymys suorastaan. Jeesus joko tuntee meidät, tai sitten ei.

Ajattelin samaa asiaa tänään bensa-automaatilla. Työnsin bonuskortin lukijaan ensin, että se tunnistettaisiin. Sen jälkeen laittaisin rahaa tai pankkikortin lukijaan.

Kone ei noteerannut bonuskorttiani mitenkään. Se alkoi vain kysellä tunnuslukuja ja muuta. Kokeilin monta kertaa. Lopulta jouduin ottamaan ilman bonusta bensani. En olisi ottanut ollenkaan, mutta tankki oli ihan tyhjä, joten pakkotilanne. Jäin tuntemattomaksi tuolla luukulla.

Kävin valittamassa asiasta kaupan puolella. Minua kehotettiin ottamaan sirukortti, sen kone tunnistaisi paremmin.

Pian ollaan ajassa, jolloin ruokaa ei myydä eikä bensaa anneta, ellei ihmisellä ole tiettyä koodia. Siihen ei mene varmaan pitkää aikaa. Kaikenlaista muutakin tapahtuu maailmassa kiihtyvällä vauhdilla, ja moni on peloissaan.

Raamattu rohkaisee turvautumaan Jeesukseen, joka on valmistanut tien, ja on itse Tie. Kun luotamme häneen, saamme nostaa katseemme, kun nämä ahdistavat tapahtumat alkavat, ja ovat jo alkaneet. "Ellette usko, ette kestä."

Olin Arin kanssa pari tuntia sairaalan alakerrassa, jossa kuuntelimme Sydämeni asialla -kirjaa. Tai ei se sen niminen ollut, mutta kertoo tarinaa, jota tuossa elokuvassa näytetään. Se on hauska, nauroimme monta kertaa. Tein käsitöitä, minulla oli mehua mukana, kuppilasta ostin syömistä. Varasin invataksin meille sunnuntaita varten. Silloin menemme, jos Herra suo, Kansanlähetyksen seuroihin, jossa kerron kirjastani.

Tänään on ompelukone pörissyt. Kahvipussit muotoutuvat verhoiksi. Tai paremminkin suorakaiteen mallisiksi ikkunasuojiksi. Pitsaa tein, kun teki mieleni. Soitin Marjalle, ja hän sanoi tekevänsä pitsaa, siitä tartunta.

Kävin saunassa. Lauloin lauteilla sorkkalöylyjä ottaen ja käsillä taputtaen. Laulu "Kohottakaa huuto Korkeimmalle" -vaatii kunnon rekvisiitat. Toista jalkaa pidin vesivadissa, toisella heilutin tahtia ilmaan.

Etelä-Suomesta tuli 20 kirjan tilaus. Ystäväni oli lukenut kirjastani otteita seurakunnassa, ja moni oli halunnut tilata kirjan. Se ilahdutti minua tietysti.

Huomisaamuna heilun siis Botnia-hallissa messuilla. En ole sellaisilla koskaan ollut muutenkaan, saati myymässä, joten taitaa tulla mielenkiintoinen päivä. Tulepa moikkaamaan, jos satut paikalle!

Makoisia unia, ja Jumalan siunausta viikonloppuusi, arvoisa lukijani!