13.04.2011 - Ilta on tullut!

Sää oli varmaan ihan hyvä, satoi hiukkasen, paistoi hiukkasen ja pilvistäkin sopivasti.

En onnistunut saamaan yhtään kuvaa tänään. Heräsin neljän tunnin unen jälkeen, ja olen ollut vähän saamaton koko päivän. Kaikenlaisia päiviä viikkoihin, kuukausiin ja vuosiin mahtuu. Jokainen on Luojan lahjaa, olivat ne sitten millaisia hyvänsä. Pitäisi olla kiitollinen, sillä voimat annetaan sen mukaan, kuin on päiväkin.

Pesin pyykkiä ja imuroin isoimmat tollot lattioilta. Eniten päivässä väsytti ikkunanpesu, jota en saanut aikaiseksi, ja kahvipussien ompelu, jota en liioin tehnyt. Aikomusta oli senkin edestä.

Kaupassa sen sijaan kävin ja laitoin ruokaa Petrille ja itselleni kolmeksi. Mukava, kun Petri asuu Vaasassa, niin häntä saatan nähdä kerran viikossa. Toisia lapsia harvemmin. Kahdesti olen tiskannut. Sekin on olevinaan iso urakka, vaikka olisi vain muutama kippo pestävänä.

Arille soitin hoitajan kautta viestiä, että ehdin mennä vasta viideltä, ja että Arin veli tulee neljältä. Koska yleensä menen kahden maissa, ajattelin Arille olevan ikävä, jos hän odottaa turhaan monta tuntia.

Ari ei jaksanut enää viiden jälkeen nousta vuoteesta, ja minäkin istuin vain keinussa, virkkasin ja juttelin Arille. Kuuntelimme jotain, rukoilimme. Tilasin kotona netin kautta lisää kuuntelemista.

Pitkästä aikaa soitin Raitalle ja puhuimme pitkään. Hän on ystävä 20 vuoden ajalta. Voimme olla kuukauden soittamatta, mutta silti ei tunnu, että olisi jotain välissä. Rukoilemme lopuksi: minä ensin, sitten hän. Ei tarvitse kysellä, kumpi aloittaa, kun järjestys on aina sama.

Sain ison ajatuksen eilisaamuna varhain, ja siihen heräsin. Olen testaillut sitä mielessäni, ja puhunut joidenkin kanssa. Arin muun muassa.

Jeesus tuli alas omiensa keskelle kertomaan totuuden, hän oli totuus. Heikot, avuttomat ja syrjityt ymmärsivät, että Jeesus on heidän puolellaan, ajaa heidän asiaansa. Fariseukset sen sijaan eivät voineet sietää Jeesusta, sillä heidän pystyttämänsä kulissit tutisivat. Lopuksi he tappoivat Jeesuksen. "Ihmisten kunnia oli heille tärkeämpi kuin Jumalan kunnia".

Johannes Alaranta puolestaan on vanhoillislestadiolainen nuori saarnamies. Hän on noussut puolustamaan pedofiilien uhreja, puolustuskyvyttömiä lapsia ja nuoria. Arvostan sitä. Vaatii rohkeutta vastustaa itseensä luottavia hengellisiä auktoriteetteja.

On aika Jumalan saada kunnia kaikkien uskovien keskellä ihmisten sijaan. Vai väistyykö ihmisoppeihin luottaminen, ohittaako se Raamatun? Kontrolloimmeko toisten uskoa sen sijaan, että pitäisimme toista parempana kuin itseämme, kuten Raamattu kehottaa? Tai jos edes yhtä hyvänä, kun kerran syntisiä olemme kaikki.

Alarannalla on blogi. Mielenkiintoista tekstiä ja palautetta sivuilla. Puolesta ja vastaan. Ei uskovilla ole taistelu ihmisiä vastaan, vaan henkivaltoja vastaan, jotka ovat eksyttäneet ja eksyttävät tänä lopun aikana, niin että jopa valitut eksyvät Raamatun mukaan. Nyt on aika herätä. Vain Jeesus pelastaa, herätysliikkeet eivät sitä tee, saati lahkot.

Sitten on kolmas sektori, joka on vielä edellistä pienempi ympyrä, mutta jonka sisällä voidaan huonosti, jos narsisti johtaa sitä. Nimittäin perhe.

Kukin synnymme perheeseen, emmekä ole valinneet asemaa, johon joudumme tai pääsemme. Niinpä kaikki, mitä kodissamme tapahtuu, on meille ainoa malli kodista. Pidämme sitä normaalina, vaikka kodin käytännöt olisivat kuinka epäterveitä.

Miksi äidit/isät perheissä eivät puolusta lapsiaan, jotka joutuvat hyväksikäytetyksi/väkivallan uhriksi? He todennäköisesti tietävät asian, ainakin joissakin tapauksissa. Yksi syy on se, että kun perheessä eletään voimakkaan ilmiön vierellä vuosikausia, alkaa uskoa ja totella vastoin ehkä parempaa tietoaan. Se lienee ainoa mahdollisuus selvitä itse koossa. Lopulta terveempi puoliso ja ehkä muutkin perheessä alkavat vakuuttua, että uhri onkin syyllinen. Narsisti manipuloi kaikkia sen verran kuin se on hänen itsensä kannalta edullista.

Narsisti on tunteeton, sillä hän on selvityksen mukaan elänyt lapsuutensa joko rajattomasti ilman mitään kuria, tai vastaavasti liian ankaran kurin alla. Pedofiilit ovat olletikin narsisteja kaikki, sillä jos ajattelee vain itseään, voi tehdä toisille mitä hyvänsä.

Seurakuntien ja työpaikkojen johdossa on paljon narsisteja, lapsissa on paljon sellaisia. Narsisti tarvitsee hovin, joka kumartaa ja pelkää häntä, ja narsisti haluaa tuhota uhrinsa. Raimo Mäki kirjoittaa, että jos et kykene taistelemaan narsistia vastaan, ainoa keino on paeta, jos vielä voi. Narsisti ei ota eroa, hän ei vapauta uhriaan. Mikä kamalinta: narsisti ei parane. Tätä mieltä R.M. on, ja hän on tehnyt pastorina ja sielunhoitajana työtä narsistin uhrien kanssa. Naristilla ei ole sairauden tunnetta, hän on aina oikeassa, muut väärässä.

Yle Areenalla on kuulemma katsottavissa ohjelma "Seitsemäs taivas", Maarit Tastula. Ohjelmassa on mukana narsistin uhrien lakimies Markku Salo. Pitäisi katsoa tuo ohjelma. Aihe on ajankohtainen nykyaikana, näinä päivinä.

Katsoin tänä iltana ihan mukiinmenevän vanhan filmin, Enoni on toista maata. Ehkä se oli hiukan pitkäveteinen, mutta taustamusiikki on hauska, ja enon talo ja maisemat mukavia. Aulikin luona kipaisin rukoilemassa ja juttelemassa. Pulloja keräsin sairaalareissulla ja vein ne kauppaan tullessani. En pudonnut ojaan tai muuta sellaista.

Vähän kävi eilen kateeksi, kun tuttava kertoi koiransa noutavan pullot ojasta ja muista vaikeista paikoista. Toisaalta hän joutuu pesemään koiransa sen jälkeen, minä itseni. Ehkä sittenkin peseydyn mieluummin vain itse ja jätän koirat muiden haltuun.

"Ketään ei vapauta Paholaisen vallasta se,
että hän huomaa pahuuden ja kauhistuu sitä.
Pahoilaisen vallasta vapaudut katsomalla
Herran hyvyyttä
ja antamalla sen voittaa itsesi." -Luther

Siinä läksyä meille jokaiselle, eikö vaan hyvä lukijani!