Kategoriat: Ajankohtaista

Kaunis on Jumalan luonto!

Lämpöasteita reippaasti, mukava sää, paitsi aamulla kova tuuli.

Aamukahvin ja hartaushetkeni jälkeen kurvasin autolla kaupungille, en siis kovin kauas. Menin etsimään skanneria, että saan otattaa Riiviön taulusta kopion asianomaisen luvalla. Siitä on tulossa kirjaani kansikuva.

Samalla aioin käväistä uimassa, mutta en mennytkään. Havaitsin meren lähistöllä kovan tuulen ja liian keppoiset vaatteeni, joten jätin sikseen. Sitä paitsi minun täytyikin etsiä Multiprint Facmanin sijaan, jossa sain taulusta skannauksen lähtemään sähköpostiin.

Petri käväisi luonani kahvilla ennen kuin meni töihin päivällä. Johdatusta siis, etten mennyt uimaan. En olisi ollut kotona, kun hän tuli, ja halusin tietysti tavata hänet.

Soitin nettikustantamoon hiki valmiiksi niskasta liristen. Arvasin, etten ymmärrä mitään siitä, mitä puhelimesta kuulen. Totta. En ymmärtänyt. Kirjoitin vain kaiken ylös, mitä ennätin.

Sitten Samille soittamaan. Tule apuun. Huomenna hän tulee. Jos elämästä on tähän asti selvitty, niin eihän nyt yhden pikku kirjanlärpykän saaminen painokuntoon voi olla mahdoton organisoida. Täytyy vain tuntea oikeita henkilöitä. Kuten Riiviö ja Sami. Ja delegoida.

Kävin Arin luona. Tietyö edistyy matkan varrella. Kohta voin kipittää täysin päällystettyä tietä entisten kolojen sijaan. Tosin entinen tie sopi kenties kävelemiseen paremmin.

Ari nukkui osan aikaa, kun siirsin hänet eri asentoon. Hän piti aika kovaa rohisemista. En huomannut, pölkkypää, että Arin käsi oli kantoliinassa, ja käänsin häntä, niin että käteen otti varmasti kipeää. Näin Arin ilmeestä, vaikka ääntäkään ei kuulunut. Harmitti möhläröintini.

Seurasin messiaanisen juutalaisen raamatunopetusta tv7:sta. Hän puhui Jumalan lapseudesta. On tunnettava oma asemamme Jumalan poikana/tyttärenä. Jos olen kerran uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, minulla on oltava uusi asenne koko elämääni. Kristus asuu minussa.

En osaa selittää hänen opetustaan, väsyttää liikaa, mutta se oli selkeää. Hän toisti samoja asioita monta kertaa ja oli raamatullinen. Hän sanoi, että puheeni ja elämäni on oltava sanan mukaista. On puhuttava ja julistettava sitä, mitä Sana sanoo. On oltava yhtä sen kanssa, yhtä Jumalan kanssa.

Sain jymäytetyksi itseni pesemään olohuoneen yläikkunat. Ensin pesin muka vain yhden, kun istutin juorun ikkunalle amppeliin. En voinut laittaa sitä likaiseen ikkunaan roikkumaan. Sitten oli pestävä kaksi muuta ikkunaa, koska ne näyttivät törkeiltä ensin mainitun jälkeen.

Kävin illalla kävelyllä kirjastossa ja ruokakaupassa. Vein taas pulloja kauppaan samalla ja keräsin pussillisen roskia matkan varrelta. Se on minun mielestäni hauskaa, vaikka monen mielestä varmaan tyhmää.

Kadun varret ovat kauniita, kun tuuli pyörittää vaahteranlehtiä ympäriinsä kasoihin. Mielireittini on keskustan sivusta kulkeva katu, jolloin en törmää moniin ihmisiin. Nautin omasta rauhasta. Tietysti on mukava tavata tuttuja, kuten tänäänkin tapasin kaupassa.

Kunpa olisin terävänä huomenna, kun Sami tulee opastamaan kirja-asiassa. Tai ehkä se riittää, että Sami on sitä. Minulla olisi etusivun ja muun hiomista vielä, sellaista, mikä on minun tehtäväni.

Kiitän tänäänkin Jumalaa kodistani ja yöunistani. Siitä huolimatta kartan ihmisjoukkoja vieläkin. En vaan jaksa sellaista. Raamattupiiri on eri juttu tai muutamien ystävien tapaaminen. Mutta uimaankin menen sellaiseen aikaan, ettei siellä ole muita. Aikansa kutakin.

Toivottavasti voit hyvin, arvoisa lukijani. Olen tänään rukoillut erityisesti lukijoitteni puolesta.

Jotain koristemarjoja nämä, kauniita nekin!