Kategoriat: Ajankohtaista

Tyttären kanssa pelikentällä viikonloppuna.

Aamulla klo 8 oli 12 astetta lämmintä. Päivä aurinkoinen.

Tarvitsin ekspertin apua, että sain kuvani kamerasta tietokoneelle. Sami vilkaisi johtoa ja laittoi sen kunnolla kiinni ja siinä se oli. Yksinkertaisetkaan asiat eivät onnistu, jos taito puuttuu. Minulta puuttui, Samilta ei.

Kävin Arin luona. Hän oli virkeä ja iloinen. Ei kuumetta. Päivän vitsimme on nykyisin yksinkertainen, mutta aina yhtä huvittava. Sanon Arille vain, että hei sitten, vanha muru!

Pappila-kirjassa Cynthia sanoi miestään "vanhaksi muruksi". Koska pastori oli pahalla tuulella, hän ei sietänyt moista nimittelyä. Niinpä itsekin lisään Arille, että vanha, mutta edelleen käyttökelpoinen muruseni.

Siivosin aamulla, kello herätti. Nukkumiseni oli huonoa, mutta pyykkitupa kutsui ja siivotakin halusin.

Tapasin yllättäen pyykkipaljun äärellä vanhan tutun naapurini vuosien takaa. Jaoimme kuulumisia, omia ja perheen. Kerroimme kolotukset ja elämän kipuja. Tuntuu hyvältä, kun on juuria menneisyydessä, joiden kohtaaminen on mukavaa ja antoisaa. Kiitosmieltä se nostattaa!

Samin kanssa juttelimme myös muinaisia. Hän on erään lapsemme lapsuudenkaveri. Muistelin hänelle, kuinka hän tupsahti keittiöömme 10-vuotiaana todeten, että mää asun naapurissa.

Sami puolestaan kertoi kaveristaan, jonka nimeä en tässä mainitse, ellei hän itse tunnusta asiaa. Hän sanoi kyseisen lapsukaisemme juosseen aina korttelin ympäri ja sitten ostaneen 10 pennillä irtokarkkeja kioskilta. Sami oli ihmetellyt, kun kaveri pyyhälsi hänen kotinsa ohi vähän väliä.

Hmmh. Ehkä itsekin voisin harkita kyseistä motivointia. Sauvakävelykierros, ja sen jälkeen kaupasta 5-10 irtokarkkia. Voisihan sitä mennä joka kerta eri kassalle. Valitsisin vain riittävän ison marketin, jossa poikkeaisin. Luultavasti nakkimakkara motivoisi minua enemmän kuitenkin kuin karkit! Vähärasvainen nimenomaan.

Tänään on raamattupiiri luonani. Vielä ehdin poiketa läheisessä Pelastuskaupassa. Käyn kurkkimassa, jos löytäisin mukavan kynttilälautasen pimeneviin iltoihin. Pikkurahalla voin tehdä löytöjä, jos hyvin käy.

Iloa ja siunausta sinun päivääsi, arvoisa lukijani!

Eräs salaattiviritelmä, kun kotona ei ollutkaan salaatinlehtiä, vaikka luulin.