Kategoriat: Ajankohtaista

Pakkasta 7 astetta tänään. Huurretta, mutta ei lunta.

Aivan huikaistuin noista valokuvista. Tietenkään ne eivät vedä vertoja todellisille näkymille, mutta jo kuvista voi aavistaa luonnon ihanuuden. Kaunista, ah, niin kaunista! Kaikki kaunis hoitaa jotain ihmisen sisimmässä, niin uskon. Vastaavasti ruma masentaa ja painaa alas.

Töissä tapaan seisoa klo 12 pihalla, kun lapset pääsevät koulusta. Pyrin sanomaan jokaiselle jonkun sanan. Minulla on listat käsissäni, ja niistä näen, kenen pitäisi milloinkin päästä koulusta. Eilen odotin pitkään paria tyttöä, ja viimein he tulivat. Sanoin toiselle, että olen kaivannut teitä, toiselle jotain muuta.

Kuulin, kun edellinen kysyi toiselta: "Paula sanoi, että se on kaivannut meitä. Mitä se sulle sanoi?" Eräs poika tulee aina viereen ja odottaa, että taputan häntä ja on onnellisen näköinen, kun sanon: "Kiva, kun tulit!" Sydämeni sulaa lasten aitoudesta ja hyvyyden kaipuusta.

Itse muistan aina, kun lukion kuvaamataidon opettaja piti töistäni. Hän oli vilpittömän tyytyväinen taiteelliseen lahjakkuuteeni, ja olin sangen äimistynyt siitä. Olin siihen asti saanut ymmärtää, etten osaa mitään. Tai se oli oma tulkintani. Valitettavasti on ihan totta, että olen surkea esimerkiksi piirtämään.

Osaan tehdä pelkistetyn prototyypin kissasta, koirasta ja oravasta. Mielikuvani niistä tulee jostain kansakoulun kirjasta. Koiranmallini on kolmannen luokan englannin kirjasta. Koirannaama osoittaa vasemmalle.

Kerran muuan lapsi pyysi minua piirtämään jotain. Kun hän näki yritykseni, hän haukkoi henkeään ja sai henkäistyä: "Ootko sä NOIN HUONO piirtämään!"

En siis osaa piirtää, mutta kieltäydyn olemasta epäluova. Sen kai tuo huippukuvaamataidonopettaja näki ja kannusti minua. Se antoi minulle rutkasti lisää itseluottamusta. Minun ei tarvitse vajota epätoivoon. Kiertoilmaisujen kautta voin toteuttaa itseäni ilman piirustustaitoa.

Tuollaiseen rohkaisuun tiedän olevani kutsuttu. Toivon, etten suolla suustani sanoja, joita joku muistaa katkeruudella lopun ikäänsä. Jos niin käy, niin Jumalamme on kykenevä sellaisetkin muuttamaan hyväksi jokaisen meidän kohdalla. Kaikkihan me kuulemme joskus itsestämme asioita, jotka iskevät meidät maahan.

Mutta niitä hyviä sanoja toivoisin osaavani jaella. Ne eivät maksa mitään, mutta tuottavat hyvän sadon kylväjälle kuten kohteellekin.

Raamattu on täynnä hyviä sanoja, Jumalan lupauksia sille, joka uskoo. Ennen kuin tulin uskoon, näin Raamatusta vain tuomion sanoja. Olin tuomion alla, sillä jokainen, joka ei usko, on Jumalan vihan alla. Armon alle pääsee, kun kätkeytyy Jeesuksen veren suojaan. Se on jokaiselle mahdollista, sillä vielä on armon aika.

Johannes kirjoittaa evankeliumissaan, luvussa 9:
35.Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"
36. Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"
37. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".
38. Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.

Kävin Arin luona, hän oli vähän väsynyt. Niin olen ollut itsekin tänään. Mutta huomenna on taas perjantai. Nyt menen nauttimaan iltateet. Hyvää yötä, arvoisa lukijani!