08.09.2009 - Jo 31 vuotta!

Syksyinen aamu

Jos olet uusi lukija, voit kuunnella halutessasi linkeistäni jutun, joka on nauhoitettu keväällä 2008. Siinä kerron itsestäni jotain, uskoontulostani sekä Arin tilanteesta. Se on jonkinlainen tilannekatsaus, joka on edelleen voimassa. Kuuntelin itse sen pyhänä.

Uusin linkki, eli saman "firman" nauhoitus, tuli radio-Vaasasta pyhäiltana. Siinä puhutaan lapsityöstä, pyhäkoulusta sekä alkavasta lauantaipyhäkoulusta. Etenkin, jos olet vaasalainen, pyydän, että kehotat lapsiperheitä kuuntelemaan. Toivon mukaan monet tuovat lapsiaan 19.9. alkavaan la-pyhikseen!

Eilen kävin uimassa ja olin pyörällä töissä. Tuntuu hyvältä päästä jonkinalaiseen rytmiin. Sekin oli passelia, että ystäväni Jyväskylästä tuli vierailulle eilen aamulla. Hänen kanssaan olemme niin tuttuja, että käymme suoraan hyvän tai pahan olon ytimeen keskustelussamme eli jatkamme siitä, mihin viimeksi jäimme. Kävimme lenkillä, sillä hänellä on julmettu koira, joka olisi varmasti syönyt auton sisuskalut, jos se olisi jätetty autoon yksin. Luulisin ainakin, että olisi syönyt.

Tänään puolestani sain kutsun sohvailemaan toisen ystäväni luo. Sen, joka juuri oli sairaalassa vakavasti loukkaantuneena. En jätä väliin kutsua, vaan olen puoliksi jo menossa. Töihin pitää ehtiä puoleksi päiväksi, joten lähden kiitämään. Jatkan päivän tarinaa illalla, jos onnistuu.

Siunattua päivää sinulle, hyvä lukijani!

jk. Ja se mistä on jo 31 vuotta, on Arin ja minun tapaamiseni! Olen kertonut siitä aiempina vuosina, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa.

Illalla.
Aamun suunnitelmat menivät plörinäksi. Auto ei käynnistynyt! Ei pihaustakaan. Viesti ystävälle ja Petrille, joka riensikin apuun. Auto käyntiin ja korjaamolle, ja samalla vuosihuolto. Huomenna saan hakea.

Olin jo ehtinyt henkisesti valmistautua kyläreissuun, ja sen takia tuntui, kuin olisin paiskinut töitä, vaikken saanut mitään aikaan koko aamuna. Turhauttavaa.

Pyöräilin töihin, kävin ylikierroksillakin välillä, kun lapsia oli taas niin paljon. En muista vielä kaikkia nimeltä, ainakaan suoralta kädeltä. Kun vanhemmat hakevat lastaan, en tiedä, ketä haetaan, saati missä lapsi on. Tulee sellainen tunne, että en tiedä mistään mitään. Ikään kuin hoitaisin huonosti työni.

Sää oli jälleen mitä ihanin! Pyöräilin uimaan töiden jälkeen. Ajelin rantaa pitkin ja toin kaisloja, vai mitähän heiniä lienevät. Teen niistä kehikon tai saa nähdä, mitä sattuu tulemaan.

Mielipidekirjoitukseni oli tänään Pohjalaisessa. Kynnys on suurempi nähdä kirjoituksensa paikallisessa lehdessä kuin jossain muussa. Tulen aina vain kriittisemmäksi, mutta se on vain hyvä. Odotan kustantajalta tietoa kirjastani, vaikka kuukausien vieriessä en uskalla olla kovin toiveikas. Vain 10% lähetetyistä kirjoista saa kustantajan, tiesi ystäväni kertoa. Kirjoittelen kuitenkin edelleen kaikenlaista, omiksi lämpimikseni.

Ilta alkaa hämärtyä. Tänään en jaksa sairaalaan Arin luo, mutta soitan sinne. On aika sytyttää kynttilä ja mennä sohvalle tai keinuun lukemaan.
Toivotan hyvää iltaa, sinulle lukijani!