06.06.2009 - Valkosipulihuurujen keskeltä

Tuulee pohjoisesta jo monetta päivää, aurinko näyttäytyy,

Flunssa selätti minut. Oli nöyrryttävä menemään terveyskeskukseen tänään. Pääsin vikkelästi sisälle, sillä viikonloppuna pitää maksaa päivystysmaksu, joten jonoja ei ollut. Antibioottia toivoin ja sitä sain.

Viime yön tunnin höyryttely ei auttanut mitään: yskin edelleen, niin ettei nukkumisesta tullut mitään. Ehkäpä lääke alkaa purra ensi yöksi jo ja saan nukutuksi.

Sain eilen vieraakseni ystävän takavuosilta. Viimeksi tapasimme vuosi sitten. Tämän ystävän kanssa olemme eläneet vaikeimmat vuotemme toistamme tukien. Hän jäi leskeksi, meillä Arin tilanne huononi entisestään noihin aikoihin ja lapsemme olivat pieniä. Suuri siunaus on se, että on joku jakamassa kauheita kokemuksiamme silloin, kun pimeys on syvää.

Arin ja minun kalastuksen päivä jäi näkemättä tänään. Tarkoituksemme oli mennä invataksilla rantaan. Oli niin kylmä pohjoistuuli, että hädin tuskin tarkenimme Stiinan kanssa, vaikka kävelimme pomppa niskassa ja lämmittelimme muikunpaistopaikalla, kun odotimme annoksiamme.

Ajoimme auton Hietasaareen, ja nautimme retkilounaan merta ihaillen. Muikkuannoksestamme oli jäänyt haarukka pois, mutta ei hätää: Stiinalla oli puukko autossa, ja nopsasti hän teki luomuhaarukat meille: omassa koivutikussani oli vieläpä muutama vihreä lehtikin somistamassa syömäpuikkoa!

Kävin Arin luona tunteroisen ja vaihdoimme kuulumisia. Ari voi hyvin ja tulee huomenna kotiin, jos ei ikäviä yllätyksiä tule. Itselläni oli ja on huono olo edelleen, mutta kyllä se tästä. Stiina kotiutuu pian kavereidensa luota, ja tiedossa on rauhallinen saunailta tyttöjen kesken. Syväkyntökeskustelua, rukousta ja pohdintaa. Voi, miten tarpeellista sellainen on ystävien kesken!

Stiina tietää kukkarakkauteni, ja nyt ovat kaikki purkkini täynnä kauniita kukkasia. Jouduin purkamaan Teron pystyttämän katoksen takapihalta, sillä myrskytuuli katkaisi yhden tukiraudan siitä. Kunnon myräkkää on piisannut viime päivinä.

Tero ja Terhi ovat Lahdessa liitokiekkopeleissä. Terhikin tulee vaasalaiskyydillä tänne huomenissa. Mahtavaa, kun saan olla lomalla. Ihana tavata lapsiaan, ystäviään ja sukulaisiaankin, jahka tästä ennättää toipua. Sairastelukin on ollut sikäli hyvä, että olen saanut rauhoittua jonkin verran kaikesta hässäkästä.

Raamattua ja hartauskirjoja olen lueskellut klo 3 jälkeen aamuisin keittiön pöydän äärellä. Aurinko on noussut, tai taivas ollut pilvessä, kun itse olen hengitellyt höyrypilveä ja tiiraillut kirjoja samalla. Ehkäpä tämä on Jumalan hyvä keino saada minut varhain Sanan äärelle ja rukoilemaan. Sen takia flunssailu onkin tuntunut siedettävälle tällä kertaa.

On tärkeää, että ajatukset ja tekemiset ovat myös kesällä tärkeimmässä asiassa. Katse ristiin pitää pinnalla minut ja sinut, kuten piti Pietarinkin, kunnes hänen katseensa alkoi harhailla.

Viettäkäämme siis kesän juhlaa iloiten Herrassa ja myös kiitollisena valosta ja ihanasta luonnosta.