13.03.2009 - Perjantaihin on päästy

Samanlaista harmaata kuin koko viikon

Olin tänäänkin aamuhoitajana, joten viikko on ollut kiireinen. Pitäisi siivota jotain kotona, mutta kun en millään saa aikaiseksi. Yhtenä aamuna pyyhin pitkävarsipyyhkijällä keittiön ja eteisen katot. Tulin sanoneeksi töissä ääneen, että meillä ei ole villakoiria vain lattialla, vaan myös katosta roikkuu.

Kun sanoin tuon ääneen, alkoi hirvittää ja piti ryhdistäytyä. Talo, jossa asumme, on kivitalo, ja varmaan SIITÄ SYYSTÄ täällä on niin paljon pölyä ja hämähäkkejä. Tuskin muuten olisi, niin ainakin itseäni petkutan.

Välillä tosin innostun kovastikin raivaamaan, mutta viime aikoina ei ole tullut sellaisia puuskia.

Tero on lähdössä etelään pelaamaan viikonlopuksi, ja vien hänet pian junalle ja menen samalla töihin. En ollut eilen avannollakaan, kun en muka ehtinyt. Oli vilu ja väsy. Tänään kenties menen, mutta en tee valmiita suunnitelma, vain viritelmiä, syystä, että ei tule paineita. Katson, mikä on tilanne. Ties, vaikka se siivousbuumi iskisi.

Kun joku kertoo pesseensä ikkunoita tai muuten laittaneensa kotia kuntoon, saattaa iskeä tauti itseenikin. Pitkään aikaa ei kukaan ilmeisesti ole puhunut sellaisia!

Kun mietin noita villakoiria jopa katossa, mieleeni tulee, miten täynnä maailma on pölyä, likaa, saastaa, joka tasolla. Mitä on elämä kerran taivaassa ilman pölyhiukkastakaan! Ilman mitään, mikä maailmassa kiusaa, vaivaa ja rasittaa.

Olin Arin luona eilen, jätin muut sopimani iltamenot pois. Vaikuttaa siltä, että Ari on listaykkönen, -kakkonen ja -kolmonen. Muita sijoja ei jaetakaan. Olin huonovointinen, mutta Ari oli sitäkin pirteämpi. Vielä kotona nukkumaan mennessäni hihittelin itsekseni juttujamme.

Tero tulee, menoksi.

Siunausta päivääsi!