Kategoriat: Ajankohtaista

Leivoin eilen.

Lunta sataa jatkuvasti, sitä on aika paljon jo. Mittari nousi nollaan.

Ari tuli kotiin. Menin sairaalaan ja tulin invataksin kyydissä. Aria ei oikein mielellään olisi päästetty yksin tulemaan syystä, että hän on ollut niin limainen ja yskinyt. Minuakin melkein alkoi jännittää heidän takiaan.

Onneksi menin Arin kanssa ala-aulaan, joten invataksin Markku näki meidät, kun roikuin ulko-ovessa. Hän tuli kysymään, miten jo klo 12 olimme siellä; hänen aikataulunsa mukaan Ari piti hakea yhdeltä. No, se oli jälleen johdatusta, ja hän ystävällisesti toi meidät kotiin ja soitti toiselle asiakkaalle, että myöhästyy 10 minuuttia. Onneksi asumme kilsan päässä sairaalasta.

Ari yskii jonkin verran ja limaa todella nousee! Minusta tuntuu kuitenkin siltä, että nyt lima ei mene keuhkoihin mätänemään vaan se tulee pois, ja parempi niin. Hoitaja sanoi, että mitä enemmän imua käytetään, sitä enemmän limaa nousee. On varmaan totta. Muistan kun kouluaikana innostuin syljeskelemään, ja kohta sain syljeksiä alvariinsa, kun syljeneritys lisääntyi.

Kuitenkin uskon seuraavalla tavalla. Kuten Jumalan on laittanut rajan, mihin asti meri laineitaan saa ulottaa, niin kauan Arinkin limaa nousee eikä hän kykene sitä itse nielemään. Vain siihen asti tilanne on tämä. Kun Jumalan aika täyttyy, Arin tilanne muuttuu. Siihen asti Jumala antaa voimaa tähän tilanteeseen.

Tahdon elää uskossa Jumalaan ja hänen hyvään suunnitelmaansa, enkä ruveta pelkäämään ja epäuskon suossa lurvimaan. Siitä ei hyvää seuraa. Jos kuljemme uskossa, Jumala pitää huolen ja johdattaa.

Eilen tulin surulliseksi tavattuani erään vanhan tuttavan. Hän oli jälleen eronnut, mennyt uusiin naimisiin ja vaihtanut seurakuntaa. Huomasin, että hän oli vähän hämmentynyt, sillä puoliso sattui olemaan juuri alkossa, kun jututin häntä. En ollut huomaavinani asiaa, vaikka mies siinä pullon kanssa tulikin.

On paljon ihmisiä, jotka ovat uskossa, harrastavat uskonelämää, mutta elävät pinnallista elämää. Tällaiset ihmiset haluavat varmistella taivaspaikkaa, mutta samalla he haluavat elää tämän maailman mukaan ja pitää hauskaa, kuten maailman ihmiset pitävät. Jos mukaudumme tämän maailman mukaan, kadotamme jotain hengellisessä elämässämme. On tehtävä valinta.

Mutta neljänlaisesta maaperästä Raamatun vertauskin puhuu. Jumala vain näkee sydämen, ja rukoilen, että saisin olla sellainen maaperä, joka kantaa satoa satakertaisesti.

Hiukan olen alkanut aavistaa jotain siitä, kun Paavali sanoi, että hän on mielistynyt hätään, vainoihin ja ahdistuksiin. Niissä on pakko turvautua vain Jumalaan. Tämän maailman keinot eivät silloin auta. Itse olen nähnyt, kuinka lähellä Jumala on vaikeuksissamme. On syvä rauha, ja Jumala auttaa, kuulee ja lohduttaa.

Herra sinunkin kanssasi. Voi hyvin! Lähdemme nyt takaisin sairaalaan Arin kanssa. Päivä on mennyt hyvin.