Kategoriat: Ajankohtaista

Yksi aste pakkasta, jäälyhty n:o 2 vielä sulamatta.

En ole saanut otetuksi uusia kuvia, joten en laita nyt kuvaa tähän.

On ollut erityisen raskas ja väsyttävä syksy. Ei vain minulla, vaan joka puolella ihmiset ovat lähes henkiheittoja. En siis ole yksin uupumukseni kanssa.

Eilen sain kammettua itseni mukavalle lenkille, 4km kävelin joululauluseuroihin ja takaisin. Nukuin hyvin! Tänään aion mennä sanoin kävellen töihin ja uimaan. Olen iloinen, että olen kuitenkin onnistunut pääsemään mereen uimaan, viime viikolla jopa neljä kertaa. En siis ole ihan epätoivoisessa tilassa.

Väsymykseeni vaikuttaa aina Arin tilanne myös. Eilen oli tarkoitukseni olla jonkin aikaa sairaalassa, mutta Ari oli aika tukkoinen. Kun pääsin Arin viereen, piti nousta imuletkua käyttämään kohtapuoliin. En jaksanut kovin monta ylös-alas -yritystä.

Arin partakone oli hänen yöpöydällään, "ei aja". luki lapussa. Otin sen siis mukaani ja vien takuuhuoltoon. Ehkä sitä voisi itsekin katsoa, mutta en jaksa, osaa eikä huvita. Sitä paitsi en osaisi tehdä sille mitään muuta kuin katsoa, joten se siitä.

Lukeminen on minulle keino paeta, kun on liian väsyttävää. Olenkin lukenut kolme kirjaa viikonloppuna. Koen, että Jumala antaa aina mielentilaan sopivaa lukemista. Eri tilanteissa kiinnostavat hyvin erilaiset kirjat.

Eräs ystävä kertoi, että hänen tuttavansa oli palanut loppuun työssään. Häneltä oli mennyt kuulo ja näkökin tai en muista, miten se oli, mutta joka tapauksessa uupumus vaikutti aisteihin. Itsekin huomaan, etten väsyneenä kuule kunnolla. Elimistö ei jaksa ottaa aistimuksia vastaan. On siis pidettävä huoli omasta jaksamisestaan, muut eivät sitä voi tehdä.

Odotan lomaa, joka alkaa perjantaina. Lauantaina saan mennä ystävän lapsen kastetilaisuuteen Vaasan kirkkoon. Vauveli on jo puolivuotias ja on saapunut eilen Kiinasta perheensä kanssa joulunviettoon. Odotan tuota tilaisuutta, ja sitä, että pääsen rauhoittumaan ja levähtämään.

Joulunaika on monelle raskainta aikaa vuodessa. On paljon hyviä tai huonoja lapsuusmuistoja. Ne nousevat jouluna mieleen, tahtoi tai ei. Meille tulevat nuoret ainakin osaksi joulua tänne meille, ja se tuntuu hyvälle tietysti. Arinkin on tarkoitus tulla joulupäivänä.

Tänään on uusi päivä ja uusi armo. Saamme mennä Jumalan voimassa ja hänen avullaan tämänkin päivän matkan. Hän on luvannut olla kanssamme. Voimme turvata yksin häneen.