29.10.2008 - Pimeää aikaa

Kaunis sää tänään

Viime yönä näin unta. Siinä olin pukeutunut pyjamaan, tai ainakin pyjaman takkiin. Ajattelin unessa, etten ehdi nyt ruveta sitä vaihtamaam, vaikka hengellinen tilaisuus oli alkamassa. Menin juontamaan tapahtumaa, tai pidin alkurukouksen. Laitoin mikrofonin paikoilleen, ja aloin rukoilla.

Kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että olin pyjamassa. Pyhä Henki laskeutui rukoillessani ylleni. Rukoukseni muuttui kielillä rukoiluksi.

Uni loppui siihen. Ajattelen, että pyjama voi kuvata sitä, että on yöaika, sillä silloinhan pyjamaa yleensä käytetään(loogista!) Raamatussa sanotaan Matt 25: "Yljän viipyessä heille kaikille tuli uni, ja he nukkuivat. Yösydännä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!`" Muistanet, että puolet seurakuntalaisista (viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtävää) eivät olleet valmiina. Siis seurakuntalaisista!! Eiväthän muut odota ylkää eli Jeesusta palaavaksi, kuin kristillinen seurakunta, eikö niin?

Tänään luin John Beveren erinomaista kirjaa Voitto erämaassa. Bevere kirjoittaa, että ennen Jeesuksen toista tulemusta Jumala antaa sellaisen ajan, kuin oli Elian aikana. "Teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat,.. ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat... ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen. Apt 2:17-20.

Herran päivän Bevere selittää olevan juuri tuon Jeesuksen tulemisen päivän.
Bevere jatkaa: "Kreikan kielen sanan "profetoida", määritelmä on jumalallisen inspiraation vallassa puhuminen, profeetan viran hoitaminen, tapahtumien ennustaminen." s. 58.

Koen, että tuo kirjan selitys selittää untani. Tämä ei ollut ensi kerta, kun näin vastaavaa unta. Aiemmassa unessa myös menin pelikentän keskelle selostamaan nuorisolle tai mitä pelaajia he olivat, miten kentällä urheillaan. Kun aloin puhua, puheeni muuttuikin kielillä puhumiseksi, rukoilemiseksi. Jälkeen päin ymmärsin pelikentän tarkoittavan raamatullista ilmaisua, jossa tarkoitetaan, että kristityt kilvoittelevat, että pääsevät perille taivaaseen, kuten juoksivat, että voittaisivat kilpailun.

Rukoillessamme erään ystävän kanssa alkuviikolla sain rohkaisua: Kun Jumala avaa Sanaansa minulle, niin saan uskossa ottaa sen vastaan. Sana jää hedelmättömäksi, ellen usko sitä. Jumalan lupaukset eivät toteudu, ellen usko niitä.

Ajattelin heti taas vertauksena tuon saamani profetian sanan, joka tuli ystävältä minulle. Jos näen paljon mustikoita, ne eivät tule minulle, ellen poimi niitä astiaani ja vie kotiini. Samoin Jumalan sanat lupaukset ovat minua koskevia vain, jos otan ne sanasta, uskon ja omistan itselleni ja alan elää niin, että uskon ne. Ellen tee niin, ne jäävät Raamattuun, kun suljen sen, eivätkä ala elää minulle.

Maailmassa, Suomessa, Vaasassa ja vielä omassa lähipiirissäni tapahtuu näinä päivinä asioita, joita en meinaa uskoa todeksi. Kuitenkin ne ovat totta kaikessa kamaluudessaan. Minun on nostettava katseeni niistä Jeesukseen, että kestän ja jaksan. Kuten Pietarin oli katsottava vain Jeesukseen pysyäkseen pinnalla, kun hän käveli järven pintaa venettä kohti. Ei olisi auttanut katsoa toisia opetuslapsia, ja laineita katsomallahan Pietari alkoi upota. Usko loppui.

Katso sinäkin, lukijani Jeesukseen. Hän on luvannut auttaa, viedä perille ja pitää huolen taivaaseen asti asti niistä, jotka häneen uskovat. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Jeesuksen nimi ja usko häneen on ainoa vaihtoehto, jos haluaa pelastua. Päivät joutuvat ja pimeys lisääntyy. Ne, jotka vaeltavat valossa, eivät joudu pimeyteen. Itsessämme emme kykene siihen, mutta saamme rukoilla: Herra armahda minua syntistä ja vie minut perille. Pelasta myös kaikki rakkaani, maamme ja kansamme. -Tämä olkoon meidän yhteinen rukouksemme! Olitpa uskovainen ja ateisti, tarvitset kipeästi Jeesusta, että voisit ja että minä voisin, pelastua.