Kategoriat: Ajankohtaista

Tämä kuva naisten päivien puheestani oli Teron mielestä paras; minä näyn mahdollisimman vähän ja kaukaa...

la 6.10.2007 Naistenpäivillä Ryttylässä

Tässä tekstiversioni naistenpäivien puheestani, joka kesti n. 45min. Tässä se ei ole tietystkään sanasta sanaan, vaan yläotsikoin tms.
Oma perhe.

- Olimme 21 ja 23v v.1981 kun menimme naimisiin.
- Puoli v naimisiin menon jälkeen Ari meni tutkimuksiin jatkuvan päänsäryn ja väsymyksen takia.
- v.1987 Ari jäi eläkkeelle 30v.; silloin meillä oli kaksi lasta.
- v.1988 kolmas lapsi syntyi, Ari ei olisi pärjännyt yksin kotona: aloin syöttää häntä.
- v.1991 neljäs lapsi syntyi, Ari pyörätuolissa, syötettävä ja autettava.
- v.1994 minä töihin ja Ari palvelutaloon - 9v siellä - nyt yli 4v vuodeosastolla.

Lapset 25,22,19,16v. tällä hetkellä. Nyt on kotona enää nuorin. Asumme kilometrin päässä sairaalasta. Jumala on johdattanut meille aina sopivan kodin. Viimeiset 11v olemme asuneet tilavassa omakotitalossa vuokralla.

Käännekohta Arin palvelutaloon meno: avioliitto ei olisi kestänyt enää painetta väsymiseni takia. Oli neljä ala-ikäistä lasta, ja mies oli täysin avustettava. Yötäpäivää oli organisointirumba päällä.

KOLMIOKALVO (ylänurkassa Jumala, alanurkissa mies ja toisessa nainen)

Ratkaisevaa suhteessamme puolisoon ja lapsiin on oma suhteemme Jumalaan ja syntien anteeksiantamukseen.
Mitä lähempänä olemme Jumalaa, sitä lähempänä olemme toisiamme. Jos taas puoliso ei ole uskossa, Hän näkee sinussa Jumalan kuvan, jos itse olet uskossa. Jos sinuun kohdistuu vihaa uskomattoman puolison tai muun läheisen kautta, se voi johtua siitä, että hän näkee sinussa Jumalan kuvan. Jos hengellisyytesi on farisealaisuutta, jolloin ärsyyntyminen johtuu siitä.

KAKSI NARUA (valkoinen joka kuvaa Jeesuksen täydellisyyttä; osa valkoista, osa mustaa; kokonaan musta naru)

Jeesus on täydellinen. Kun rakastumme, näemme vastakkaisen sukupuolen täydellisenä. Mutta se ei ole totuus hänestä: hän on jostain kohti vajavainen ja puutteellinen - kuten sinäkin.
Kun rakastuit puolisoosi, hänessä oli jotain, minkä takia rakastuit häneen. Mieti, mikä se oli?!
Kun elämä tuo kuormia, unohtuu se, miksi valitsit hänet. Alat nähdä puolisossasi vain vikoja, pelkkää mustaa. Unohdat hyvät puolet.
Jumala sanoo: "Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hylännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus." Ilm 2: 4,5.

Kun olin vasta tullut uskoon, näin miehessäni vikoja. Hän uudestisyntyi pari vuotta itseni jälkeen. Menin usein vessaan itkemään ja rukoilemaan: kuvittelin kärsiväni uskoni tähden, olin marttyyri muka! Kerroin Jumalalle, millainen mieheni on, ja miten hän on toiminut. Joka kerta Jumala muistutti minua omista teoistani, ja kehotti parannukseen. Ja joka kerta häntä koipien välissä sain mennä pyytämään anteeksi pahoja sanojani ja tekojani. Puoliso vastaa omista tekemisistään, sinä ja minä omistamme.

On palattava aina uudelleen alkuun. Kuten uskonelämässäkin ihmettelee, miten aina on palattava takaisin Jeesuksen ristin juurelle pyytämään anteeksi, ja pyytämään uutta voimaa ja rakkautta, sama tilanne on avioliitossa. On palattava siihen mistä lähdettiin. On nähtävä puolisossa se, miksi olen hänet valinnut, ja rakastuttava uudelleen.

Mutta jos ei tunnu miltään, jos ei jaksa rakastaa?
Silloin on nollattava tilanne, tunnustettava Jumalalle tosiasiat, pyydettävä anteeksi ja nöyrryttävä pyytämään rakkautta.
Sielun elämämme sisältää tunteet, järjen ja tahdon.
Tahdon on hallittava tunteita. Avioliittolupauksessa lupaamme tahtoa rakastaa. Siispä kerromme tahtomme Jumalalle, alamme osoittaa rakkautta puolisolle, ja tunteet kyllä tulevat perässä. Jos odotamme tunteita, ei tapahdu mitään.
Tässä yhteydessä tulee termi
VELKOMINEN mieleen.

Mitä se on?
Alamme vaatia rakkautta ja ties mitä puolisolta. Tunteemme kylmenee, kun hän ei toimi kuten odotan. Voi olla etten edes kerro, mitä tahtoisin, ja mies ei osaa tulkita meitä, jos emme sano ääneen. Valitettavasti. Yritämme antaa ymmärtää, mökötämme, huokailemme yms. eikä mies ymmärrä, mikä naista vaivaa. On opittava puhumaan ja sanomaan. Mies ei välttämättä käsitä elekieltä, joka meille naisille on helpompaa tulkita. Tai ainakin haluaisimme, että mies osaisi tulkita meitä, vaikka emme itsekään aina tiedä, mitä tahdomme. Miehen pitäisi kuitenkin tietää!

Mitä Raamattu opettaa?

VAATEKALVO (nainen, jolle lisätään vaatteita = alla olevia ominaisuuksia)
Kol 3:12-18.
"Te Jumalan valitut, pyhät ja rakkaat, pukeutukaa sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen ja kärsivällisyyteen.
Kärsikää toisianne rakkaudessa ja antakaa toisillenne anteeksi, milloin jollakin on moitetta toista vastaan. Kuten Herra on antanut teille anteeksi, niin tekin antakaa.
Yli kaiken tämän pukeutukaa rakkauteen, joka on täydellisyyden side.

Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä seurakuntaruumiissa, ja olkaa kiitollisia.
Asukoon Kristuksen sana runsaasti keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikessa viisaudessa psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisina Jumalalle sydämissänne.
Mitä teettekin sanalla tai työllä, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttaan.

Kukin vaimo olkoon miehelleen alamainen, kuten sopii Herrassa."

Tämän lisäksi:
"Vanhojen naisten tulee samoin käyttäytyä pyhille sopivalla tavalla, ei panettelijoina, ei paljon viinin orjina, vaan hyvään neuvojina.
Heidän tulee ohjata nuoria vaimoja rakastamaan kukin miestään ja lapsiaan, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hyviä hoitajia, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana tulisi pilkatuksi.
Ole itse kaikessa hyvien tekojen esikuvana. Opetuksesi olkoon puhdasta ja arvokasta, puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustajasi häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavaa." Tiit 2:3-5,7,8.

Näistä Raamatun kohdista voimme ajatella, että minä en kykene niitä täyttämään. Se on ihan totta. Tämä on lakia, kehotusta, miten meidän tulisi tehdä. Noin Jumala todella tahtoisi meidän tekevän ja tuollaisia olevan. Mutta mikä neuvoksi, kun en täytä lakia?
Vanha tuttu neuvo: Jeesus on täyttänyt jo sen, minä saan turvautua Hänen lahjavanhurskauteensa. Saan aina uudelleen ja uudelleen tulla hänen tykönsä, nollata tilanteeni, tunnustaa rakkaudettomuuteni ja syntini. Hän antaa anteeksi, saan puhtaan sydämen ja voin aloittaa taas kerran alusta. Me emme tule paremmiksi, mutta kun menemme usein Jeesuksen kasvojen eteen, alamme tuntea Häntä, ja Hän armossaan kasvattaa meitä vähitellen Hänen kaltaisekseen. Se on meidän toivomme.
Vaikka emme näe muutosta, mutta uskollisesti tulemme Hänen tykönsä, emmekä luovuta vaikeuksista huolimatta, Hän on uskollinen ja antaa meille voimaa pysyä siinä mihin Hän on meidän kutsunut.

Ef 4:
17. Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
20. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
22. ... teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
23. ja uudistua mielenne hengeltä
24. ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
25. Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
26. "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
27. älkääkä antako perkeleelle sijaa.
28. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
29. Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
30. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
31. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
32. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.
1. Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset,
2. ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle "suloiseksi tuoksuksi."
3. Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne - niinkuin pyhien sopii -
4. älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.
5. Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella - sillä hän on epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.
6. Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
7. älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.
8. Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina
9. - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä -
10. ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;
11. älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
12. Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;
13. mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.
14. Sentähden sanotaan: "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"
15. Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,
16. ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
17. Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.
18. Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
20. kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
21. Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.
22. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
23. sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Miksi vaimon oikea suhde mieheen on myös niin tärkeä: (lyhyesti tästä ajanpuutteen takia)
Lasten takia!!
Tytöt samaistuvat äitiin: jos äiti on alamainen ja kunnioittaa miestään, myös tytär tulee tekemään niin.
Pojat samaistuvat isään: millaisena äiti pitää isää, sellaisia he myös miehinä ovat!
Jokaisella ihmisellä on vain yksi koti: siitä tulee malli hänen perheeseensä.

SUHDE TYÖHÖN.

Itselläni on se lähtökohta, että ensin on perhe, ja sitten työ. Se on Jumalan antama tärkeysjärjestys. Teen osa-aikatyötä, haluan pitää mieluummin mieheni kuin työni.

Jos oma suhde ei ole kunnossa ennen kaikkea Jumalaan, sitten myös puolisoon, voi langeta.
Alamme luulla, että joku muu mies on täydellinen, vaikka se ei ole totta. Hylkäämme puolisomme, jonka Jumala on meille antanut.

"Pyrkikää sen tähden, veljet(sisaret), sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi. Jos te sen teette, te ette koskaan lankea." 2 Piet 1:10.

-Jos lapsi ei opi kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiaan, hänen on vaikea totella myöskään Jumalaa. Keskustelua tästä.

(Jälkihuom. Harmi, kun en osaa laittaa alleviivauksia yms. tähän tekstiin jolloin se oli elävämpi, mutta tässä tällainen "karkea versio", pääkohdat.

Kaksin aina kaunihimpi, eikö vain!