Kategoriat: Ajankohtaista

Viime viikolla olin puhumassa eräässä seurakunnassa, johon koin kehotusta ottaa yhteyttä. Aluksi tarkoitukseni oli puhua sairaan rinnalla kulkemisesta, mutta sitten kun kerrattain leivoin juuri rieskaa, Jumala antoikin uuden ajatuksen. Tuli mieleeni, että otsikon pitääkin olla Syvissä vesissä.

Niinpä sitten aiheeksi tuli Syvissä vesissä, ja kirjoitin uuden puheen, eri näkökulmasta. Se oli oman elämän kerrontaa erään näyn pohjalta, jonka sain Jumalalta kerran. Siitä kuinka Jumala Arin sairastuessa antoi meille tehtävän. Tai paremminkin niin päin, että meidän molempien tultua uskoon, Jumala antoi meille yhteisen tehtävän. Ja sitten alkoi koulutus tehtävään: Ari sairastui. Meidät laskettiin vähitellen kuin sukelluspallossa syvälle mereen erilaisten kalojen maailmaan. Sillä tiellä olemme edelleen.

Koen että elämässämme on alkamassa uusi vaihe. Jumala puhui tuossa tiistai-illan kokouksessa voimakkaasti minulle profetian sanan kautta. Jumala vahvisti kaikki ne näyt mitkä hän on aiemmin puhunut meille. Kaikkiin tuli moninkertainen vahvistus. Uneen jonka näin edellisyönä, tuli vahvistus ja se toteutui.

Tuo ilta oli hyvin merkittävä. Siitä alkoi jokin uusi vaihe. Kuitenkin on niin, että profetiat vain vahvistavat sen, minkä jo tiedämme ennestään. Vierastan sellaisia profetioita, jotka puhuvat asioista, jotka ovat minulle ihan vieraita. Uskon, että profetia on tieto, jonka minä sisimässäni jo tiedän, ja nyt se tuodaan ääneen julki minulle vahvistukseksi.

Joku voi kysyä, mikä on profetia. Raamattu puhuu armolahjoista esim. 1 Kor 12-14 luvuissa, ja muissakin paikoissa, joihin löytyy viitteet em. Korinttilaiskirjeen kohdista. Profetia on Jumalan puhetta palvelijansa välityksellä jollekin ihmiselle tai seurakunnalle tai jopa kansalle. Raamattu on puhdasta profetiaa, aitoa Jumalan puhetta. Jos profetia ei ole Raamatun mukaista, se ei ole Jumalasta, eikä sitä pidä ottaa vastaan. Jos taas sanoma koskee tulevia aikoja, sen tietää Jumalasta tulleeksi siitä, että se toteutuu. Jumala vahvistaa usein profetian usean henkilön kautta, tai Sanansa kautta tai muuten.

Tämä uusi tehtävä on evankelistan tehtävä. Eräs nainen meidän seurakunnassa toi sanan asiasta minulle. Eräs toinen henkilö rukoili ja sanoi uudesta tehtävästä. Kaksi muuta henkilöä sen lisäksi on rukoillessaan sanonut uudesta tehtävästä. Ja nyt sitten tiistai-iltana Jumala oli lähettänyt tuonne rukousiltaan henkilön, ja kehottanut tuomaan minulle sanan: Minä olen jo kauan kutsunut sinua tuohon tehtävään: mene teille ja aitovierille, ja kerro kaikille ilosanomasta, että vain Jeesuksen ristillä on merkitystä. Ilman ristiä ei ole mitään. Ja että minut on kutsuttu sairaitten ja heikkojen rinnalle. Jumala on itse minut siihen kouluttanut.

Näin on ja amen. Kun Jumala antoi Arille ja minulle tehtävän 22v sitten, hän sanoi ihan saman asian. Meidän tehtävämme on alaspainettujen auttaminen. Ja että Jumala itse kouluttaa meidät siihen. Näin on ollut ja amen. Mitä tuohon voi muuta sanoa? Raamatussa sanotaan, että me emme valinneet häntä, vaan hän valitsi meidät. Hän valitsi siksi, että me menisimme ja kantaisimme hedelmää. Ja että mitä ikinä me anoisimme hänen nimessään, hän antaisi sen meille. Tämän käskyn hän antoi meille: rakastakaa toisianne!

Olen ollut koko viikon kuin uudessa maailmassa. Jumala on ikään kuin sinetöinyt aiemmat lupauksensa. Lisäksi hän antoi lupauksen Arin suhteen. Kerron sitten, kun asia on ajankohtainen. Meillä on suuri ja väkevä Jumala.

Tehtäväni on heiluttaa ristin lippua. Mitä se tarkoittaa? Ajattelin asiaa, ja Pyhä Henki sen kirkasti heti: Sun ristis Golgatalla, se voitonlippu on. Vain siihen katsomalla, saan voittopalkinnon. Alusta loppuun johtaa, jos matkalla et saa. Niin vaara heti kohtaa, ja saatan horjahtaa. - Jotain tuohon tyyliin menee se virsi, joka mieleeni johdettiin. En ole vielä löytänyt mikä virsi se on, mutta etsin sen kun ennätän.

Olen kiitollisella mielellä Jumalaa kohtaan. Olen ollut suorastaan mykistynyt. Raamatussa kerrotaan kuinka eräs profeetta sairasti kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Jumala oli puhunut hänelle. Ymmärrän sen. Kun Jumalan pyhyys ja voima kohtaa ihmistä, hän tuntee itsensä niin mitättömäksi suuren Jumalan edessä. Daavidkin sanoi, että kuinka muistat tällaista koiranraatoa ( tai jotain siihen tyyliin ). Sellaisia me olemme jokainen Jumalan pyhyyden edessä. Ja kuitenkin hän rakastaa meitä! Eikö se ole käsittämätöntä.

On taas erittäin jännittävää tämä elämä. Eräs mottoni on, että jos tahdot mielenkiintoisen elämän, anna se Jumalalle. Siihen kehotan sinuakin, Lukijani, taas kerran! Elämä on rikasta, kun sen elää Jumalan yhteydessä. Joh 15 kertoo viinipuusta, ja se on eräs rakkaimpia Jeesuksen vertauksia minulle.

Jumalan siunausta!