Kategoriat: Ajankohtaista

Minä ja ystäväni Stiina parantelemme maailmaa. Minä tuo jänis.

Kyllähän tätä maailmaa saa parannella vaan ei taida paremmaksi muuttua! Mutta lupaus Jumalan omille on ihana. Vain katsomalla Jeesukseen kestää, muuten tämä elämä on yhtä hullunmyllyä.

Viime aikoina on tapahtunut paljon. Se on kuitenkin sellaista, ettei siitä pysty juuri kertomaan. Paitsi eilisestä varjeluksesta. Terhi pyöritteli Petrin autoa, mutta selvisi renkaan puhkeamisella. Ja se piti muutenkin vaihtaa, kuten muutkin renkaat. Joten varsinaista vahinkoa ei tapahtunut. Jumala järjesti muut autoilijat ajelemaan muualle, mikä sekin oli siunattu asia. Kiitosaihe siis.

Olen alkanut kirjoittaa kirjaa. Tosin en ole päässyt alkua pitemmälle. Aivotyötä olen tehnyt ja pari aloitusta. Nyt minulla on taas idea, mutta katsotaan mitä siitä kehittyy. Pitää saada homma jotenkin näppeihin,ts. näky siitä millainen siitä pitää tulla. Onhan tässä koko elämä aikaa, ja jos on tarkoitus se kirjoittaa, niin kyllä se syntyy aikanaan. Vihjeitä saa antaa, jos vaikka jokin lamppu syttyisi meikäläisellä.

Ylipäänsä huomaan, että aina kun joku rohkaisee tai antaa vinkkiä, innostun kovasti kirjoittamaan lisää. Kun mitään ei kuulu, pitää vain yrittää itse kasata jotain. Kirjoittaminen on minulle henkireikä. Ehkä sitten kun Terhikin lentelee kotoa pois, on vielä enemmän omaa aikaa. Nyt tuntuu, että lähes koko ajan joku läähättää niskassa, enkä pysty keskittymään.

Viime viikkoina olemme Teron kanssa vastailleet Raamattuaiheisiin kysymyksiin tai siis koettaneet ratkoa niitä. Tulos on nolo allekirjoittaneen kannalta. Kysymykset on selvästi laatinut joku putkiaivo eli siis miehenpuoli. Nimittäin Tero tietää vastaukset ehkä 7/10 kun taas minä vain 3/10. On se niin väärin, kun minä kuitenkin olen lukenut Raamattua paljon enemmän! Teroa uhkaa selkäsauna tai ainakin sanallinen solvaus joka käänteessä.

Mutta asiassa on myös mielenkiintoinen puoli. Nimittäin jotkut kysymykset, jotka mielestäni ovat vaasalaisittan sanottuna ylilellejä, ovat Tero-paralle mysteerejä. Eli tässä tulee ilmi se, että meistä kukin lukee Raamattua omalla tavallaan. Tarkoitan että kukin on kiinnostunut eri asioista. Tero tietää kaikki tilastolliset asiat; minä en ole sellaisiin kiinnittänyt mitään huomiota. Naisen ja miehen ajattelu eroaa suuresti. Sitten taas lahjamme, taustamme, elämänkokemuksemme mahdollisesti ja mitkä kaikki yhdessä vaikuttavat siihen, mitä omaksumme Raamatusta. Vielä Pyhä Henki avaa sitten mitä tahtoo sieltä meille! Ihmeellistä.

Aloitin Raamatunluvun loppuvuodesta taas uudella tekniikalla tai systeemillä, ja se toimii minun tapauksessani. Täytyy käyttää luovuutta itsensä suhteen, jos alkaa jokin tyyli tympiä, ja keksiä uusia tapoja. Nyt olen lukemassa useita lukuja samanaikaisesti aina sen päivämäärän mukaan missä ollaan menossa. Eli tänään on ollut vuorossa Mooseksen kirjoista luku 26 kuten UT:n puolelta Apostolin teoista, Ilmestyskirjasta, Heprealaiskirjeestä ja tietysti Psalmeista ja Sananlaskuista. Tämä sopii minulle. Enkä anna senkään vaivata mieltäni, että en muista paljonkaan lukemastani. Uskon että Pyhä Henki minussa rekisteröi kaiken ja käyttää sitä tarpeen tullen. Ei pidä antaa itsensä turhautua Raamatun lukemiseen, vaikka vihollinen yrittää sen estää monella tavalla. Jumala puhuu Sanassaan joka päivä sinulle ja minulle. Luetaan ja kuullaan, mitä hänellä on sanottavaa kullekin päivälle.

- Minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkö turmion ajatukset. Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Jer 29 (vapaasti muisteltuna).